Yläkouluikäisten ruutuaika, liikunta-aktiivisuus ja koetut fyysiset oireet : lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) 2018

Ruutuaikasuositus ylittyy päivittäin lähes kaikilla nuorilla. Runsaan ruutuajan rinnalla nuorten liikunta-aktiivisuus on vähäistä. Niska-hartiaseudun särky, selkäkipu ja päänsärky ovat yleisiä oireita nuorilla, ja taustalla on usein lihasten käyttämättömyys tai ylikuormitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten ruutuajan ja liikunta-aktiivisuuden yhteyttä sekä näiden muuttujien suhdetta koettuihin fyysisiin oireisiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi nuorten jakautumista neljään ryhmään sen mukaan, kertyykö nuorelle paljon vai vähän liikuntaa ja ruutuaikaa. Tutkimusaineistona käytettiin Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) 2018- tutkimuksen aineistoa. Otos koostui osasta yläkouluikäisten, eli 13- ja 15- vuotiaiden nuorten, kyselyaineistoa (n= 2092). Aineiston analyysissä käytettiin ristiintaulukointia, χ 2 - riippumattomuustestiä, binääristä logistista regressioanalyysiä sekä multinominaalista logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikunnallisesti aktiivisimmilla nuorilla esiintyi vähemmän ruutuaikaa. Tarkasteltaessa nuorten jakautumista ryhmiin liikunta-aktiivisuuden ja ruutuajan määrän mukaan havaittiin, että kaikista nuorista enemmistö kuului ryhmään, jossa on paljon liikuntaa ja ruutuaikaa. Tämä oli myös 13- vuotiailla suurin ryhmä. 15- vuotiaista suurin osa kuului vähän liikuntaa ja paljon ruutuaikaa kerryttävien ryhmään. Ryhmiin jakautuminen ei eronnut sukupuolen mukaan. Päänsärky oli yleisimmin viikoittain esiintyvä oire (40 %), niskahartiaseudun särkyä koki reilu kolmasosa ja selkäkipua vähän yli neljännes nuorista. Tytöt kokivat oireita poikia enemmän. Nuoret, joilla ruutuaika oli vähäisempää, kokivat harvemmin oireita. Päänsäryn osalta myös korkeampi liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä vähäisempään päänsäryn kokemiseen. Tutkimustulosten perusteella ruutuaika ja liikunta-aktiivisuus ovat erillisiä ilmiöitä. Toimenpiteitä tulisi kohdistaa sekä ruutuajan vähenemiseen että liikunnan lisäämiseen. Nuorten olisi tärkeää tunnistaa ruutuajan määrän merkitys oireiden kannalta ja liikunnan hyödyt terveyden kannalta. Liikunnan lisäämisellä ja oireiden vähenemisellä voidaan ennaltaehkäistä monia terveysongelmia ja lisätä nuoren hyvinvointia. Ruutuajan väheneminen on kuitenkin haasteellista, sillä ruutuaika on tiivis osa nuoren arkea.