This is just the beginning : an interview study about Finnish food sector's material efficiency commitment

Globaali ilmastonmuutos ja sidosryhmäpaineet saavat yritykset etsimään parempia tapoja toimia ja käyttää materiaaleja. Green dealit ja muut vapaaehtoiset ympäristösopimukset ovat yksi tapa sopia yhdessä asioista, asettaa tavoitteita ja saavuttaa tuloksia ilman lainsäädäntöä. Vuonna 2019 Suomessa käynnistettiin ensimmäinen kansallinen vapaaehtoinen materiaalitehokkuuden sitoumus koskien elintarvikealaa mukaan lukien pakkaukset ja vähittäiskaupan, vähentämään pakkausten, jakelun, elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä ja ympäristövaikutuksia Suomessa. Tässä tutkimuksessa haastateltiin yhdeksän sitoumuksen tehnyttä alan yritystä, ja selvitettiin, miten yritykset kokevat sitoumuksen, miten ne mittaavat kasvihuonekaasupäästöjään ja millainen sitoumuksen pitäisi olla, jotta se palvelisi yrityksiä mahdollisimman hyvin. Puoli-strukturoiduista haastatteluista saatu data analysoitiin teema-analyysillä. Yritykset olivat keskenään hyvin erilaisia, koska yrityksiä oli mukana kolmelta eri alalta. Tämä oli yksi syy miksi yrityksiä ei voitu laittaa suoraan vertailuasetelmaan keskenään. Tulokset osoittavat, että materiaalitehokkuuden sitoumukseen kohdistuu useita odotuksia ja sen koetaan antavan hyvän selkänojan, mutta siinä mukana oleminen ei ole syy , miksi materiaalitehokkuustoimenpiteitä tehdään. Kasvihuonekaasupäästömittaukset, liittyen etenkin materiaalitehokkuuteen, ovat vielä melko tuore ilmiö yrityskentällä varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suurin osa yrityksistä kokee kasvihuonekaasupäästömittausten olevan haastavia sisältäen useita liikkuvia osia. Osalla yrityksistä on vaikeuksia mitata eri toimenpiteiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiä. Mittausten parantaminen vaatii erilaisia resursseja kuten aikaa, yhteistyötä, yhtenäisiä työkaluja, standardeja ja asiaan vihkiytymistä. Ideaali sitoumus kertoo näkyvästi yhteiskunnalle elintarvikealan tekemästä tärkeästä työstä ja poikii osallistujille yhteistyöprojekteja. Lisäksi se tuo sopivaa painetta yrityksille saavuttaa julkisesti asetettuja tavoitteita, kasvattaa tietoisuutta myös sisäisesti ja auttaa benchmarking-toiminnan toteuttamisessa.