Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorMaliranta, Mika
dc.contributor.authorTenhunen, Tuukka
dc.date.accessioned2020-06-15T05:09:47Z
dc.date.available2020-06-15T05:09:47Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69920
dc.description.abstractKansantalouden työn tulo-osuuden vähentyminen suhteessa voittojen osuuteen on ollut viime vuosina paljon tutkittu aihepiiri taloustieteessä, sillä suhdeluvun ajateltiin pitkään olevan lähes muuttumaton. Ilmiölle on löydetty useita eri mekanismeja, mutta tiedeyhteisön konsensuksen mukaan globalisaatio on suurin yksittäinen selittävä tekijä. Tässä tutkielmassa perehdytään kuitenkin tarkemmin siihen, millainen markkinoille pääsyn rajoittavien tekijöiden vaikutus on ollut työn tulo-osuuteen Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1975-2013. Aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet erisuuntaisia tuloksia; kun kilpailua estävät rajoitteet poistuvat 1) työn tulo-osuus kasvaa pienentyvien voittomarginaalien kautta tai halvempien kulutustuotteiden hintojen kautta, 2) tulo-osuus laskee keskimääräistä tuottavampien yritysten haaliessa lisää markkinaosuuksia tai näiden kasvattaessa tuottavuuttaan. Tutkimusosiossa käytetään laajaa koottua paneeliaineistoa useilta eri verkostotoimialoilta. Satunnaisia ja kiinteitä vaikutuksia hyödyntävillä regressioilla saadut tilastollisesti merkittävät tulokset osoittavat, että markkinasäätelyllä ja työn tulo-osuudella on positiivinen yhteys. Tulokset ovat myös taloudellisesti merkittäviä, sillä yhden yksikön muutos markkinasäätelyindeksissä indikoi noin kahden prosenttiyksikön samansuuntaista muutosta työn tulo-osuudessa. Tulosten harhaisuuden vähentämiseksi käytetyt instrumenttimuuttuja- sekä muut tarkentavat testimenetelmät osoittavat, että tulokset pysyvät johdonmukaisina. Tutkittu yhteys on teoriaan pohjaten mahdollisesti seurausta toimialojen aggregaattitason tuottavuuskasvusta luovan tuhon kautta – lähinnä markkinoille tulevien yritysten korkean tuottavuuden tai markkinoilla jo olevien yritysten lisääntyneiden T&K-panostuksien vuoksi. Laajalti kantaaottavia politiikkasuosituksia on kuitenkin haastavaa tehdä, sillä mekanismien tarkkaa alkuperää ei tässä tutkimuksessa ole mallinnettu. Tästä huolimatta on huomattavan tärkeää, että työn tulo-osuuden muutoksen lähtökohtia saadaan selville, jotta inflaatiopaineiden ja palkkojen muutostarpeiden arviointi onnistuu.fi
dc.description.abstractDecrease in labour share of income relative to profit share has been widely studied subject in economics lately, since for decades this ratio has been considered constant. There has been found many different mechanisms for this phenomenon, yet the prevailing consensus is that globalization is the main driving factor for this. This study focuses on the effect of entry barriers on the labour share in Finland and Sweden between 1975-2013. Earlier studies have concluded differing results; when entry barriers are fading, 1) labour share tends to increase due to decreasing profit margins or lower product prices for the customers, 2) labour share decreases because of market concentration towards firms with higher than average productivity or the productivity growth in such firms. Research section utilizes wide panel data from different network industries. Statistically significant results from random and fixed effect regressions show positive relationship between entry barriers and labour share. Moreover, results are also economically significant, since one-unit change in market entry barrier index indicates around two percent point change in labour share of income. In order to mitigate bias, instrumental variable method alongside other expanded models are used, which show that the results are consistent. Such relationship according to theories comes possibly from the growing aggregate productivity within industries through the process of creative destruction – mainly due to high productivity of market entrants or growing R&D-intensity within the incumbent firms. However, it is hard to make widely editorialised political recommendations based on the study, because exact origins of the mechanism are not modelled in this thesis. Despite that, it is quite important to define foundation of changes in the aggregate labour share so that evaluation of inflationary pressures as well as wage politics can be successful.en
dc.format.extent86
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otherFunctional income distribution
dc.subject.otherlabour share of income
dc.subject.othermarket entry barriers
dc.subject.otherproductivity
dc.subject.otherpanel regression
dc.titleEffect of Entry Regulation on Labour Share of Income : Evidence from Network Industries in Finland and Sweden
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006154164
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysopalkat
dc.subject.ysoekonometria
dc.subject.ysotuottavuus
dc.subject.ysokansantulo
dc.subject.ysotuotannontekijät
dc.subject.ysotulonjako
dc.subject.ysoesteet
dc.subject.ysowages
dc.subject.ysoeconometrics
dc.subject.ysoproductivity
dc.subject.ysonational income
dc.subject.ysofactors of production
dc.subject.ysoincome distribution
dc.subject.ysobarriers
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot