Suomalaisen marssimusiikin lyriikan piirteet toisen maailmansodan aikaisessa marssimusiikissa

Abstract

Toinen maailmansota yleisesti katsottuna on yksi tutkituimmista aihepiireistä tieteellisen historiantutkimuksen alalla. Kuitenkin toisen maailmansodan aikaisesta marssimusiikista, sen musiikillisista piirteistä ja lyriikasta on rajallisesti tieteellistä tutkimustietoa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Lähinnä toisen maailmansodan aikaiseen musiikkiin liitettävä tutkimus on painottunut populaarimusiikkiin ja sen eri muotojen selventämiseen. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin suomalaisen marssimusiikin lyriikan piirteitä toisen maailmansodan aikaisessa marssimusiikissa. Tutkimusta ohjasi marssikirja-aineisto, josta valittiin kuusi marssia tarkempaan analyysiin. Analyysi toteutettiin diskurssianalyysin keinoin, jonka avulla analyysin painopiste muotoutui lyriikan kielen- ja sanojenkäytön tarkasteluun. Pääkäsitteinä diskurssianalyysissä toimi propagandan teoria, nationalismi, kansallinen identiteetti ja hegemoninen maskuliinisuus. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa eroteltiin kolme marssien lyriikoita ohjaavaa pääteemaa. Pääteemat kohdentuivat romantisoidun kuvan luomiseen Suomesta, isänmaallisuuden, toverillisuuden ja taisteluhengen korostamiseen ja hegemonisen maskuliinisuuden korostamiseen.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että suomalaisten marssien lyriikoilla on ollut vahva propagandistinen luonne toisen maailmansodan aikaan käytetyissä marsseissa. Lyriikoissa on käytetty monia tapoja propagandan luomiseen, joissa tässä tutkimuksessa lähemmin tarkasteltiin romantisoidun kuvan luomista Suomesta, toisaalta isänmaallisuuden, toverillisuuden ja taisteluhengen korostamista sekä hegemonisen maskuliinisuuden korostamista ja esiintymistä marssien lyriikoissa. Koska tutkimus toteutettiin kandidaatintutkielmana, varmoja yleistettäviä rajauksia marssien piirteistä ei voida kuitenkaan esittää. Tämä tutkimus kuitenkin tarjoaa arvokkaan laadullisen katsauksen aineistona toimineisiin marssien lyriikoihin ja sen tuloksia voidaan käyttää ohjaavina havaintoina tulevassa laaja-alaisemmassa tutkimuksessa.