Uuno Kailaan runojen ja niihin pohjautuvien 500 kg lihaa -yhtyeen kappaleiden affektiivinen vastaanotto ja sen sanallistuminen

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen neljän Uuno Kailaan (1928) runon sekä neljän näihin runoihin pohjautuvan 500 kg lihaa -yhtyeen (1982) kappaleen affektiivista vastaanottoa sekä tämän vastaanoton sanallistumista ja siihen keskeisesti nivoutuvaa tunteen kielentämistä. Tutkin, mikä tekee Uuno Kailaan runojen vastaanotosta affektiivista sekä sitä, miten kappaleen vastaanotto eroaa runon vastaanotosta ja mitkä musiikilliset tekijät tähän vaikuttavat. Keskeisimmät käsitteet emootio, affekti ja tunne toimivat indikaattoreina, joita soveltaen tutkin teoslähtöistä tunnekokemusta, siinä tapahtuvia muutoksia sekä sitä, miten tämä kaikki sanallistuu vastaanoton prosessissa. Tunteen kielentäminen ja käsitteistäminen teoreettisena lähtökohtana perustuu kielitieteilijä Anna Wierzbickan (1994, 436) komponentiksi kutsuttuun lausepariin: ”X tuntee jotakin, koska X ajattelee jotakin.” Tutkielmani asettuu kokeilevaksi, tieteidenväliseksi osaksi kirjallisuuden ja tunteiden sekä musiikin ja tunteiden tutkimusta, jotka ovat viime vuosina nousseet marginaalista näkyviksi kulttuurintutkimuksen painopistealueiksi. Tutkimusta varten toteutin luku- ja kuuntelukokeen, johon osallistui 10 henkilöä. Tutkimus toteutettiin laadullisena, vastaanottotutkimuksen tulkintaa painottavaa nykysuuntausta soveltavana tapaustutkimuksena. Noin 90 minuuttia kestäneessä kokeessa oli kaksi osaa, joista ensimmäinen käsitteli runoja, toinen niihin pohjautuvia kappaleita. Tämän koeasetelman tuottamat tulokset antavat vahvoja viitteitä siitä, että sekä Uuno Kailaan runojen että niihin pohjautuvien 500 kg lihaa -yhtyeen kappaleiden vastaanotto on erittäin affektiivista, joskin affektiivisuuden laadun näkökulmasta toisistaan eroavaa. Tähän vaikuttavia tekijöitä olivat ero vastaanottajan omien ja teoksen ilmentämien tunteiden välillä sekä lajikohtaiset elementit, kuten runon puhuja ja/tai minä, siinä käytetty kieli, laulusolistin tulkinta, kappaleen sävellaji ja siinä käytetyt instrumentit. Tämä ilmenee vastausaineistosta, jossa toistuivat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi semanttisesti samankaltaiset suomen kielen tunnesanat tunnekokemuksen kuvaajina (Tuovila 2005, 121).