Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPortegijs, Erja
dc.contributor.authorTuomola, Essi-Mari
dc.date.accessioned2020-05-22T12:12:16Z
dc.date.available2020-05-22T12:12:16Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69143
dc.description.abstractFyysisen ympäristön eri tekijät, kuten käveltävyys, voivat vaikuttaa ikääntyneiden henkilöiden osallistumiseen kodin ulkopuolisiin vapaa-ajan toimintoihin. Käveltävyys kuvaa ympäristön soveltuvuutta kävelyyn. Kodin ulkopuolisiin toimintoihin osallistumisen on todettu olevan yhteydessä useisiin terveyteen liittyviin tekijöihin. Tutkimustietoa ympäristön käveltävyyden ja vapaa-ajan toimintoihin osallistumisen välisestä yhteydestä on rajallinen määrä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko lähiympäristön käveltävyys yhteydessä vapaa-ajan toimintoihin osallistumisen useuteen ja muotoon kodin ulkopuolella. Tutkimus on osa ”Maantieteelliset piirteet ja iäkkäiden liikkuminen ulkona” (GEOage) -hankkeen ja Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -kohorttitutkimuksen tutkimustuloksia. Tutkimukseen osallistui 848 kotona itsenäisesti asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä Jyväskylän ja Muuramen alueelta. Lähiympäristön käveltävyyttä mitattiin käveltävyysindeksin avulla, joka muodostui monimuotoisen maankäytön, katuristeyksien lukumäärän ja asukasluvun pohjalta. Korkeampi indeksiluku merkitsi alueen parempaa käveltävyyttä. Vapaa-ajan toiminnot jaettiin kodin ulkopuolisiin ryhmätoimintoihin esim. kerhotoimintaan osallistuminen, kulttuurisiin ja yksin tehtäviin toimintoihin esim. teatterissa käynti sekä fyysiseen aktiivisuuteen esim. marjastus. Käveltävyyden ja vapaa-ajan toimintoihin osallistumisen välistä yhteyttä tutkittiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Taustamuuttujina olivat ikä, sukupuoli, koulutusvuodet, taloudellinen tilanne, siviilisääty, liikkumiskyky, sairauksien lukumäärä ja apuvälineiden käyttö. Eri käveltävyysalueilla asuminen oli yhteydessä ikääntyneiden henkilöiden vapaa-ajan toimintoihin osallistumiseen. Korkealla käveltävyysalueella asuvat henkilöt osallistuivat useammin kulttuurisiin ja yksin tehtäviin toimintoihin kuin matalalla käveltävyysalueella asuvat henkilöt (OR=1.59, 95 % LV = 1.11–2.28). Korkealla käveltävyysalueella asuvat henkilöt osallistuivat puolestaan harvemmin kodin ulkopuoliseen fyysiseen aktiivisuuteen kuin matalalla käveltävyysalueella asuvat henkilöt (OR=0.63, 95 % LV = 0.42–0.94). Ryhmätoimintoihin osallistuminen ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä asuinalueen käveltävyyteen (OR=1.30, 95 % LV = 0.93–1.81). Vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen vaihtelee eri käveltävyysalueilla asuvien ikääntyneiden henkilöiden välillä. Kaupungin rakennettu ympäristö saattaa kannustaa ikääntyneitä henkilöitä erilaiseen osallistumiseen kuin maalaisseudun ympäristö. Lähiympäristöt tulisi luoda käyttäjäystävällisiksi, jotka kannustaisivat ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan ja osallistumaan kodin ulkopuolella.fi
dc.description.abstractDifferent factors of the physical environment, such as walkability, can enhance or restrict older people’s participation in leisure activities. Walkability depicts the environment's suitability for walking. Participation in leisure activities has been found to be related to numerous factors of health. There is a limited amount of studies concerning the relation between environment walkability and participation in leisure activities. The purpose of this master’s thesis is to investigate whether neighborhood walkability is related to frequency and type of participation in leisure activities outside the home. This study is part of the “Geographic Characteristics, Outdoor Mobility and Physical Activity of Older People” (GEOage) project and the “Life-Space Mobility in Old Age” (LISPE) cohort. The sample consisted of 848 community-dwelling older people aged 75–90 living in the municipalities of Jyväskylä and Muurame. Neighborhood walkability was measured by a walkability index. The walkability index consisted of mixed land use, street connectivity, and population density. Higher walkability index score indicated better walkability in the area. Leisure activities were divided into group activities, such as club activity, non-group cultural and other activities, such as going to the theater, and physical activity outside the home, such as berry picking. Binary logistic regression analyses were used to investigate the relationships between walkability and participation in leisure activities. Background variables were age, sex, years of education, economic situation, marital status, mobility, number of diseases and the use of medical aids. Living in areas with different walkability index was associated with older people’s participation in leisure activities. The older people who lived in areas with a high walkability index were more likely to participate in non-group and cultural activities than older people living in areas with a low walkability index (OR=1.59, 95 % Cl = 1.11–2.28). People living in areas with a low walkability index participated more frequently in physical activity outside the home (OR=0.63, 95 % Cl = 0.42–0.94). The association between walkability and participation in group activities outside the home was not statistically significant (OR=1.30, 95 % CI = 0.93–1.81). Participation in leisure activities varies between older people living in different walkability areas. The city’s built environment can encourage older people to different types of participation in activities when compared to the countryside. Therefore, the neighborhood should be made user-friendly to encourage older people to walk and participate in activities outside the home.en
dc.format.extent53
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkäveltävyys
dc.titleLähiympäristön käveltävyyden yhteys ikääntyneiden henkilöiden vapaa-ajan toimintoihin osallistumiseen kodin ulkopuolella
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005223396
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysofyysinen ympäristö
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysovapaa-aika
dc.subject.ysoosallistuminen
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot