dc.contributor.advisor | Pirttimaa, Raija | |
dc.contributor.author | Hulkko, Anne | |
dc.date.accessioned | 2020-05-20T06:02:07Z | |
dc.date.available | 2020-05-20T06:02:07Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69104 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset määrittelevät psyykkisen oireilun, millaisia haasteita lapsen psyykkinen oireilu tuo varhaiskasvatuksen arkeen, psyykkisesti oireilevan lapsen kohtaamiseen ja tuen järjestämiseen sekä miten lapsen oireilu näkyy varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja perheen välisessä yhteistyössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia, ja se analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset tunnistavat psyykkisen oireilun eri muotoja. Suurimpina haasteina koettiin aika- ja henkilöstöresurssien puute sekä lapsen oireilun vaikutukset vuorovaikutussuhteisiin ryhmässä. Oman ammattitaidon riittämättömyys kohdata ja tukea psyykkisesti oireilevaa lasta aiheutti henkistä kuormitusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostui, kun lapsella havaittiin psyykkisiä oireita. Lapsen oireilulla oli joko positiivinen tai negatiivinen vaikutus kasvatuskumppanuuteen, mikä oli hetkellistä tai pysyvää riippuen vanhempien yksilöllisestä suhtautumisesta niin lapsen tuen tarpeeseen kuin myös työntekijöiden tarjoamaan apuun. Tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat avainasemassa oireiden tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä. Tutkimuksen mukaan tuen järjestämistä niin työntekijälle kuin myös lapselle tulisi kehittää. | fi |
dc.format.extent | 82 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | psyykkinen oireilu | |
dc.subject.other | tukitoimet | |
dc.title | Psyykkisesti oireileva lapsi varhaiskasvatuksessa : ammattilaisten näkökulma | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202005203358 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Kasvatustieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Education | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Erityispedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Special Education | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 101 | |
dc.subject.yso | kasvatusyhteistyö | |
dc.subject.yso | varhaiskasvatus | |
dc.subject.yso | mielenterveyshäiriöt | |
dc.subject.yso | yhteistyö | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |