Sosioekonomisen aseman yhteys kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kipulääkkeiden käyttöön

Abstract

Ikääntyneet henkilöt kokevat usein kipua ja pitkään jatkuva kipu voi heikentää toimintakykyä sekä elämänlaatua. Ikääntyneet henkilöt käyttävät kivun hoitoon yleisimmin kipulääkkeitä. Sosioekonomisen aseman on havaittu olevan yhteydessä terveyteen ja kivun yleisyyteen. Sosioekonomisen aseman ja kipulääkkeiden käytön yhteyttä on tutkittu vain vähän ikääntyneillä henkilöillä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonominen asema yhteydessä kotona asuvien ikääntyneiden miesten ja naisten kipulääkkeiden käyttöön. Tutkielman aineistona oli Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen PASSWORD-tutkimuksen alkumittausaineisto. Tutkittavat (n=314) olivat 70—85-vuotiaita kotona asuvia jyväskyläläisiä, joilla ei ollut vakavia sairauksia tai kognition heikentymää. Sosioekonomista asemaa mitattiin koulutustasolla, koulutusvuosilla, talouden tuloilla ja ammattiasemalla. Kipulääkkeiden käyttö selvitettiin kyselylomakkeella ja vertaamalla reseptilääkkeiden tietoja Effica-potilastietojärjestelmään. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: kipulääkkeitä käyttäviin ja kipulääkkeitä käyttämättömiin. Näiden ryhmien sekä sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä, Mann-Whitneyn U-testillä, χ2-testillä ja Fisherin tarkalla testillä. Sosioekonomisen aseman yhteyttä kipulääkkeiden käyttöön analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Kipulääkkeiden käyttäjistä 66 % oli naisia. Kipulääkkeiden käyttäjillä oli heikompi toimintakyky, enemmän sairauksia ja reseptilääkkeitä kuin kipulääkkeitä käyttämättömillä tutkittavilla. Tutkittaessa sosioekonomisen aseman yhteyttä kipulääkkeiden käyttöön sukupuolia yhtä aikaa tarkasteltaessa ammattiaseman havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kipulääkkeiden käyttöön. Ylemmät toimihenkilöt kuuluivat 48 % pienemmällä todennäköisyydellä kipulääkkeitä käyttäviin verrattuna työntekijöihin (p=0.029). Naiset, joilla oli matala koulutustaso, käyttivät neljä kertaa todennäköisemmin kipulääkkeitä kuin korkeasti koulutetut (p=0.046). Naisilla koulutusvuosien lisäys oli yhteydessä 7 % pienempään riskiin käyttää kipulääkettä (p=0.024). Naisilla myös kuuluminen ylempään toimihenkilöryhmään verrattuna työntekijöihin vähensi 67 % todennäköisyyttä kipulääkkeiden käyttämiselle (p=0.010). Miehillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä sosioekonomisen aseman ja kipulääkkeiden käytön välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti ikääntyneillä naisilla alhainen sosioekonominen asema on yhteydessä kipulääkkeiden käyttämiseen. Aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, etenkin ikääntyneiden henkilöiden itsehoitokipulääkkeiden käytöstä.

The experience of pain is common among older people and due to long-term pain, the ability to function in daily activities and the quality of life can decrease. Analgesics are most commonly used for pain management by older people. Socioeconomic status has been found to have a connection with health and pain prevalence. Studies exploring the association between socioeconomic status and the use of analgesic in older people are rare. The aim of this thesis was to analyze associations between socioeconomic status and analgesic use in community-dwelling older men and women. This thesis was based on the baseline data of the PASSWORD study by the University of Jyväskylä Gerontology Research Center. The subjects (n=314) were 70–85 years old community-dwelling citizens of Jyväskylä who didn’t have serious diseases or cognitive impairment. Socioeconomic status was determined by educational level, years of education, household income and professional status. The use of analgesics was measured by the questionnaire and comparing the data of prescription medicines to the Effica-patient data system. The subjects were separated into two groups: analgesic users and non-users. Differences between these two groups and genders were analyzed by independent t-test, Mann-Whitney U-test, χ2-test and Fisher’s Exact Tests. The association between socioeconomic status and analgesic use was analyzed by binary logistic regression analysis. Among the users of analgesics 66 % were women. The analgesic users had decreased ability to function, more diseases and prescription medicines than the subjects who didn’t use analgesics. When the association between socioeconomic status and analgesic use were analyzed simultaneously in both genders, professional status was statistically significantly associated with the analgesic use. Upper white-collar workers were 48 % less likely analgesic users compared to blue-collar workers (p=0.029). Women with a lower level of education were four times more likely to use analgesics than highly educated women (p=0.046). In women, an increase of years of education was associated with 7 % smaller odds to analgesic use (p=0.024). Also, women who had belonged to upper white-collar workers were 67 % less likely analgesic users than women who had worked in blue-collar positions (p=0.010). In men, there were no statistically significant associations between socioeconomic status and analgesic use. As a conclusion, it can be noted that especially older women have an association between socioeconomic status and analgesic use. Further research on this topic is required, particularly on the use of non-prescription analgesic by older people.