Sosioekonomisen aseman yhteys kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kipulääkkeiden käyttöön

Ikääntyneet henkilöt kokevat usein kipua ja pitkään jatkuva kipu voi heikentää toimintakykyä sekä elämänlaatua. Ikääntyneet henkilöt käyttävät kivun hoitoon yleisimmin kipulääkkeitä. Sosioekonomisen aseman on havaittu olevan yhteydessä terveyteen ja kivun yleisyyteen. Sosioekonomisen aseman ja kipulääkkeiden käytön yhteyttä on tutkittu vain vähän ikääntyneillä henkilöillä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonominen asema yhteydessä kotona asuvien ikääntyneiden miesten ja naisten kipulääkkeiden käyttöön. Tutkielman aineistona oli Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen PASSWORD-tutkimuksen alkumittausaineisto. Tutkittavat (n=314) olivat 70—85-vuotiaita kotona asuvia jyväskyläläisiä, joilla ei ollut vakavia sairauksia tai kognition heikentymää. Sosioekonomista asemaa mitattiin koulutustasolla, koulutusvuosilla, talouden tuloilla ja ammattiasemalla. Kipulääkkeiden käyttö selvitettiin kyselylomakkeella ja vertaamalla reseptilääkkeiden tietoja Effica-potilastietojärjestelmään. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: kipulääkkeitä käyttäviin ja kipulääkkeitä käyttämättömiin. Näiden ryhmien sekä sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä, Mann-Whitneyn U-testillä, χ2-testillä ja Fisherin tarkalla testillä. Sosioekonomisen aseman yhteyttä kipulääkkeiden käyttöön analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Kipulääkkeiden käyttäjistä 66 % oli naisia. Kipulääkkeiden käyttäjillä oli heikompi toimintakyky, enemmän sairauksia ja reseptilääkkeitä kuin kipulääkkeitä käyttämättömillä tutkittavilla. Tutkittaessa sosioekonomisen aseman yhteyttä kipulääkkeiden käyttöön sukupuolia yhtä aikaa tarkasteltaessa ammattiaseman havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kipulääkkeiden käyttöön. Ylemmät toimihenkilöt kuuluivat 48 % pienemmällä todennäköisyydellä kipulääkkeitä käyttäviin verrattuna työntekijöihin (p=0.029). Naiset, joilla oli matala koulutustaso, käyttivät neljä kertaa todennäköisemmin kipulääkkeitä kuin korkeasti koulutetut (p=0.046). Naisilla koulutusvuosien lisäys oli yhteydessä 7 % pienempään riskiin käyttää kipulääkettä (p=0.024). Naisilla myös kuuluminen ylempään toimihenkilöryhmään verrattuna työntekijöihin vähensi 67 % todennäköisyyttä kipulääkkeiden käyttämiselle (p=0.010). Miehillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä sosioekonomisen aseman ja kipulääkkeiden käytön välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti ikääntyneillä naisilla alhainen sosioekonominen asema on yhteydessä kipulääkkeiden käyttämiseen. Aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, etenkin ikääntyneiden henkilöiden itsehoitokipulääkkeiden käytöstä.