"Elämys on niit pienii arjen asioit, jotka me ehkä ollaan täs vuoskymmenissä unohettu" : elämyksen rakentaminen prosessina

Elämyksiä tuotetaan lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Elämykset ovat mieleenpainuvia kokemuksia, joista yksilön on mahdollista oppia. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää elämystä ilmiönä ja selvittää, miten elämykset rakentuvat erilaisissa elämysympäristöissä. Tutkimuksessa oli tavoitteena lisätä ymmärrystä elämykseen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden tärkeydestä elämyksen aikaansaamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin viittä elämysasiantuntijaa, jotka työssään tai vapaaehtoisena toteuttavat elämyksiä lapsille tai nuorille. Haastateltavat olivat joko suoraan tai välillisesti kasvatuksellisessa vuorovaikutuksessa lasten tai nuorten kanssa. Haastateltavat toimivat kolmella eri sektorilla, eli kunnissa, järjestöissä tai yksityisissä yrityksissä. Haastattelut kestivät keskimäärin 40 minuuttia. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä teorialähtöisellä että aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti, että aikaisempi teoria ja kirjallisuus elämyksen elementeistä ja kokonaisvaltaisen elämyksen hallinnan elämysosista toteutui myös tämän tutkimuksen haastateltavien elämysten rakentamisessa. Niitä olivat ohjaajan asemointi, aistihavainnot, teema, aitous, osallistujan aktiivinen rooli, yksilöllisyys ja vuorovaikutus. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että turvallisuudella ja tavoitteiden asettamisella on suuri merkitys elämystä rakennettaessa. Elämyksen onnistumisen varmistamisen kannalta olennaisina teemoina pidettiin järjestelmällistä suunnittelua, etukäteisviestintää ja reflektiota. Elämysasiantuntijat kokivat, että suunnittelulla voidaan ottaa huomioon yksilön tarpeita ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Onnistuneella etukäteisviestinnällä voidaan haastateltavien mukaan motivoida lapsia ja nuoria osallistumaan. Etukäteisviestinnän avulla tulevaa elämystä voidaan kuvata realistisesti. Reflektiolla taas voidaan vahvistaa elämystä ja käsitellä tapahtumia. Tämän tutkimuksen haastattelujen pohjalta tässä tutkimuksessa rakennettiin elämyksen rakentamisen malli. Tutkimus osoitti, että elämyksiä voidaan rakentaa, mutta elämyksen syntymistä on vaikea varmistaa, sillä elämys on hyvin subjektiivinen kokemus. Tutkimus on ajankohtainen sen vuoksi, että elämyksiä pyritään rakentamaan entistä enemmän eri ympäristöissä. Useat eri toimijat voivat hyödyntää työn tuloksia, kuten kouluttajat, palveluntuottajat ja opettajat. Tämän työn tuloksia hyödyntämällä, elämysten rakentamisen aloittaminen voi olla helpompaa tulevaisuudessa.