Pakolaisia, agentteja ja vastavallankumouksellisia : ranskalaiset emigrantit Britannian julkisessa keskustelussa vuosina 1789-1794

Pakolaisuus on kansainvälisesti ajankohtainen ilmiö ja pakolaisuuden historia tärkeä tutkimuskohde. Tämän tutkielman aiheena on yksi Euroopan modernin historian merkittävistä pakolaisliikkeistä, Ranskan suuren vallankumouksen aiheuttama emigraatio vuosina 1789-1815. Se on erityisen tärkeä ajanjakso pakolaisuuden historiassa, sillä moderni länsimainen pakolaiskäsitys oli vasta muodostumassa ja ranskalaisten emigraatiolla oli siihen merkittävä vaikutus. Huomattava osa emigranteista pakeni vallankumousta Britanniaan. Tutkielman tarkoitus onkin selvittää, kuinka heihin Britanniassa suhtauduttiin ja millaisen vastaanoton he saivat. Tutkimuskohteena on Lontoon julkinen keskustelu emigraation alkuvuosina, 1789-1794, jolloin ranskalaiset emigrantit saapuivat ja vakiintuivat maahan. Lähdeaineistoksi on valittu Lontoossa julkaistua kirjallisuutta sekä raportteja parlamentin debateista muukalaislakialoitteen käsittelystä vuodenvaihteessa 1792-1793. Tutkielman lähtökohtana on poliittisen keskustelun analyysi, jonka metodeina käytetään käsitehistoriaa ja diskurssianalyysia. Lontoon julkisen keskustelun ja parlamentin debattien analyysi osoittaa, että emigrantit jakoivat vahvasti mielipiteitä Britanniassa. He saivat osakseen niin huomattavaa myötätuntoa kuin suoranaista vihamielisyyttäkin, ja varsinkin kysymys pakolaisten auttamisesta oli hyvin polarisoitunutta. Lisäksi aineisto osoittaa, että kysymys emigranteista oli tiukasti sidoksissa yleisempään keskusteluun Ranskan vallankumouksesta ja sen aatteista. Kielteinen suhtautuminen vallankumoukseen ja myönteinen suhtautuminen emigrantteihin korreloivat vahvasti toisiaan, ja päinvastoin. Myös muutokset Ranskan poliittisessa tilanteessa heijastuivat brittien käsityksiin emigranteista; vallankumouksen radikalisoituminen lisäsi selkeästi emigrantteja kohtaan osoitettua sympatiaa, ja emigraation pitkittyessä he saivatkin Britannian hallinnolta ja yhteiskunnalta huomattavasti tukea. Toisaalta Britannian ja Ranskan välien kiristyminen ja emigraation kiihtyminen johti myös pelkoihin pakolaisten sekaan soluttautuneista vallankumouksellisista agenteista.