Perhetaustan ja kodin varhaisen numeerisen oppimisympäristön yhteys laskusujuvuuteen 1.–3. luokilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen perhetausta ja kodin varhainen numeerinen oppimisympäristö ovat yhteydessä lapsen varhaiseen laskusujuvuuteen ja sen kehitykseen ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle. Perhetaustaa tarkasteltiin vanhempien kokemien matematiikan oppimisen haasteiden ja vanhempien yhteenlasketun koulutustason kautta. Kodin varhaista numeerista oppimisympäristöä käsiteltiin ennen kouluikää kotona toteutetun numeerisen harjoittelun yleisyytenä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston luku- ja laskusujuvuuden kehitystä tutkivan Flare-hankkeen aineistoa, joka on kerätty vuonna 2016. Tutkittavien joukko koostui 200 keskisuomalaisesta peruskoululaisesta, joiden laskusujuvuuden kehitystä tarkasteltiin ensimmäisen luokan keväästä kolmannen luokan kevääseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ensimmäisen luokan laskusujuvuus selitti suureksi osaksi kolmannen luokan laskusujuvuutta. Siten lasten asemoitumisen laskusujuvuuden jakaumaan voidaan todeta olevan melko pysyvää peruskoulun alussa. Tutkitut perheeseen ja kodin varhaiseen numeeriseen harjoitteluun liittyvät tekijät eivät juurikaan vaikuttaneet laskusujuvuuden kehitykseen, mikä on osittain ristiriidassa suhteessa aiempaan tutkimustietoon. Vanhempien kokemat matematiikan oppimisen vaikeudet selittivät kuitenkin pienen osuuden ensimmäisen luokan laskusujuvuuden lähtötasosta. Vanhempien yhteenlaskettu koulutustaso puolestaan selitti pienen osuuden vähennyslaskusujuvuuden kehityksestä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle.