Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorJokivuori, Pertti
dc.contributor.authorVirta, Jyrki
dc.date.accessioned2020-02-28T06:24:11Z
dc.date.available2020-02-28T06:24:11Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67994
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastelen sitä, millaiset ovat työolot suomalaisessa työelämässä ja millaisia ryhmiä työssäkäyvistä muodostuu sen mukaan, mitä ominaisuuksia heidän työllään on työelämän laadun näkökulmasta. Luonteeltaan kvantitatiivisen tutkielman aineistona toimii työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain keräämä Työolobarometri -aineisto vuodelta 2015. Kyselyaineistoon vastasi 1741 vastaajaa. Työelämän laatua on aiemmassa aiheen parissa tehdyssä tutkimuksessa kuvattu useista mitattavissa olevista ulottuvuuksista koostuvaksi ilmiöksi. Näitä ulottuvuuksia mittaamalla muodostuu eräänlainen profiili, jota tarkastelemalla saadaan tietoa työelämän laadun vahvuuksista ja heikkouksista. Mukaan luettavat ulottuvuudet ovat vaihdelleet tutkimuksesta toiseen. Tässä tutkimuksessa mitataan kuutta perustellusti työelämän laatuun kuuluvaa ulottuvuutta, joita ovat: osaaminen ja kehittymismahdollisuudet työssä, vaikutusmahdollisuudet työssä, työn kuormittavuus, työn epävarmuus, työn ja vapaaajan yhteensovittaminen sekä työpaikan sosiaaliset suhteet. Aineiston vastausten perusteella kuudesta mainitusta ulottuvuudesta muodostetun profiilin mukaan suomalaisessa työelämässä laadullisesti parhaalla tolalla ovat työntekijöiden osaaminen ja kehittymismahdollisuudet, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuudet sekä työpaikan sosiaaliset suhteet. Heikoimpia alueita ovat työn kuormittavuus, vaikutusmahdollisuudet työhön sekä työn epävarmuus. Tutkielman pääasiallisena menetelmänä olen käyttänyt ryhmittelyanalyysiä, joka etsii aineistosta vastaajien ryhmiä, jotka eroavat toisistaan mahdollisimman paljon annettujen muuttujien suhteen. Analyysin avulla erotin aineistosta viisi toisistaan poikkeavaa mutta sisäisesti mahdollisimman yhtenäistä ryhmää. Näissä ryhmissä erottuvat yhä selvemmin koko aineistossa havaitut vaihtelut. Tarkastelu ryhmittäin osoittaa, että on olemassa suuria työssäkäyvien ryhmiä, jotka eivät kärsi mistään työelämän laadullisista heikkouksista, sekä ryhmiä, jotka kärsivät vain fyysisen tai henkisen kuormituksen ongelmista, mutta eivät muista. Lisäksi on kaksi ryhmää, joiden työn laatu oli useilla mittareilla muita heikompaa, mutta erityisen heikkoa työn epävarmuuden suhteen tai työn kuormittavuuden suhteen.fi
dc.format.extent112
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertyön laatu
dc.titleTyöelämän laaturyhmiä Suomessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202002282221
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.subject.ysoklusterianalyysi
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysolaatu
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot