Show simple item record

dc.contributor.advisorKumpulainen, Kaisu
dc.contributor.authorVornanen, Marjo
dc.date.accessioned2020-01-10T06:34:28Z
dc.date.available2020-01-10T06:34:28Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67183
dc.description.abstractYhteiskunnan rakenteet syrjäyttävät ja luovat eriarvoisuutta, ja yksilöiden omat haaveet ja toiveet jäävät organisaatioiden ja yhteiskunnan sanelemiin reunaehtoihin. Heikommassa asemassa olevat kamppailevat oman toipumisen ja yhteiskunnan asettamisen vaatimusten keskellä. Esimerkiksi mielenterveystoipujat kokevat usein kynnyksen työhön, työtoimintaan tai opiskeluun liian korkeaksi. Aktivoivien toimenpiteiden sijaan aika ja tuki toipumiseen, omien voivavarojen ja vahvuuksien löytymiseen ja sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen edistäisi työllistymismahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä. Kulttuuri on yhä useammin osa sosiaalialan toimintoa ja kulttuurin sosiaalisia vaikutuksiin kiinnitetään huomiota. Myös kansalaistoimintaa ja vapaaehtois- ja vertaistyötä tuetaan laajasti. Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista ja kulttuurista osallisuutta edistävien toimintojen merkitys ja vaikuttavuus tiedostetaan ja näitä asioita edistäviä toimintoja toteutetaan kolmannen sektorin toimesta, järjestöissä ja hankkeissa. Osallisuus jää kuitenkin marginaaliryhmille suunnatuissa toiminnoissa usein arvotasolle ja käsitettä käytetään väärin. Osallistujien vahvuuksia ei osata valjastaa käyttöön, toiminta on ammattilaislähtöistä, leimaavaa, diagnoosi- ja oirekeskeistä. Osallisuus ei ole hetkellinen kokemus tai asiakaslähtöisyyttä, vaan tasavertaista ja aktiivista toiminnan suunnittelussa, toteutuk-sessa ja kehittämisessä mukana olemista. Osallistuminen ei tuota automaattisesti osallisuutta, vaan se vaatii tietoista työskentelyä ja reflektointia työntekijä- ja organisaatiotasoilla. Tämä pro gradu -tutkimus on toimintatutkimus kulttuuripaja Luode -kehittämishankkeesta, jossa pyrittiin vastaamaan edellä mainittuun ongelmaan luomalla uudenlainen kulttuuripajamalliin pohjautuva vaihtoehtoinen toiminta. Aineistona ovat vertaisohjaajilta kerätyt kyselylomakkeet, teemahaastattelut, tarinat sekä havaintopäiväkirja. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille kulttuuripajatoiminnan lähtökohtia ja toiminnan merkityksiä osallistujilleen ja kuvata osallisuudelle prosessia kulttuuripajakontekstissa. Tutkimuksessa kerrotaan yhden kulttuuripajan tarina sen ensimmäisen vuoden ajalta. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia merkityksiä kulttuuripajatoiminnalla on vertaisohjaajille? Ja, miten vertaisohjaajien osallisuus rakentuu? Tämän tutkimuksen myötä voidaan todeta kulttuuripajatoiminnan teoreettisten perusteiden rakentuvan yhteisöllisyyden ja yhteisöllisen työn, sosiokulttuurisen innostamisen sekä kulttuurisen ja sosiaalisen osallisuuden teoriasta. Kulttuuripaja tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden löytää vahvuuksia, ottaa vastuuta ja tehdä merkityksellistä työtä. Osallisuuden prosessi rakentuu kulttuuripajatoiminnassa aina henkilökohtaisesta motivaatiosta, joka perustuu toiminnan houkuttelevuuteen, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja laatuun. Osallisuus rakentuu myös merkityksellisen tekemisen kautta, Prosessi ei ole aina etenevä ja se tapahtuu yksilöllisesti. Vertaisohjaajien osallisuuden prosessin voidaan sanoa tämän tutkimuksen tulosten perusteella tapahtuvan neljällä eri tasolla, joita ovat alkuvaihe, osallisuuden herääminen, aktiivinen osallistuminen ja uudelleen rakentumisen vaihe. Eri tasojen mittareina toimivat vertaisohjaajien tuottamat merkitykset toiminnalle, joita ovat vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet, rooli ja toimijuus, luottamus, yhteisöllisyys ja yhteisön arvot, läsnäolo, sitoutuminen ja vastuunottaminen sekä työntekijäsuhde. Osallisuuden tasojen erityispiirteisiin huomiota kiinnittämällä voidaan kulttuuripajatoimintaa kehittää entistä laadukkaampaan, vaikuttavampaan ja teoreettisesti perustellumpaan suun-taan. Kuvaus mahdollistaa myös jatkossa syvällisemmän osallisuustutkimuksen tekemisen ja kyselylomakkeiston kehittämisen.fi
dc.description.abstractThis Master’s Thesis is an action research about Culture House Luode -project. The aim of this study is to gather the baselines of cultural house activities, its meanings for the participants and the structure of participation. The study tells a story of one culture house from its first year. Culture is nowadays often a part of social services and different kind of activities and studies draw attention to the social impacts of culture and creative activities. Civil activities, voluntary work and peer-support are also widely recognized and supported, and communality and participation-based work are known to be highly effective in many levels. Mostly these principles are brought into action by the third sector in different activities and projects. The structures of society marginalize and bring inequality to the world and individual dreams and hopes are forced by the society. Disadvantaged are struggling with the demands of the society and their own wellbeing and recovery. For example, people with mental health issues often feel the barrier between personal recovery and work or studying too high and need the time and space to recover, find their own strengths and resources, practice social skills and responsibility. These kinds of possibilities help forward with future planning long term. Participation is often as a background principle in differ-ent activities and it is also common that society can not bring up participants resources and strengths into action and, daily activities for the marginalized groups are often professional-based, stigmatizing and based in diagnostics. The importance of individual feeling of meaningfulness is often forgotten. Taking participation in action requires conscious work and reflection in both employee and organiza-tion levels. The Culture House activities are theoretically based on communality work, socio-cultural inspiration and social and cultural participation. Culture House offers a change to find resources, take responsibil-ity and do something meaningful. Activities are based on guided functional peer-support and peer-instructor training. There are many different actors and roles in the community, and everyone has their own meaningful role. This study shows that the process of participation in Culture House activities is proceeded in four dif-ferent levels: The starting level, the wakening of the human agency, active participation and the phase of new forming participation. The process is structured from eight different forms: interaction and social relationships, actor and role, trust, communality and principles of the community, quantitative presence, commitment and responsibility and relation to the employee. The process of participation is always based on motivation and individual resources and it isn’t always progressive, and it has indi-vidual attribution. Social and cultural activities are nowadays in a change and society demands new ways of thinking and doing. Especially in the third sector this means constant developing and reflection. Productization and effectivity are nowadays very important aspects and it is important to be able to show the impacts and effectiveness in a way that is convincing. Also new different kind of communities and ways of human agency should be taken noticed when developing new activities and services and theoretic base is very important to take noticed by the organization, employee and participant levels so that it becomes real in the action level.en
dc.format.extent85
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkulttuurinen osallisuus
dc.subject.othervertaisohjaajuus
dc.titleVertaisohjaajien osallisuuden rakentuminen kulttuuripajatoiminnassa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202001101115
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysoosallisuus
dc.subject.ysoyhteisöllisyys
dc.subject.ysososiokulttuurinen innostaminen
dc.subject.ysoosallistuminen
dc.subject.ysoyhteisöt
dc.subject.ysotaidepedagogiikka
dc.subject.ysovertaistoiminta
dc.subject.ysotaiteilijuus
dc.subject.ysoosallistaminen
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record