Sisarussuhteet lasten kuvaamina

Sisarussuhde on monelle elämän pisin ihmissuhde lapsuudesta alkaen. Sisarussuhteiden merkitys korostuu lapsuudessa, kun lapset viettävät aikaa toistensa kanssa ja opettelevat sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Lasten sisarussuhteilla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia lapsen ja nuoren fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset voivat näkyä aikuisuudessa asti. Riitaisa sisarussuhde, jossa on vihamielisyyttä ja aggressiota, on yhdistetty lapsen ja nuoren psyykkiseen pahoinvointiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Lämmin, kiintymystä ja tukea sisältävä sisarussuhde toimii päinvastoin ja voi suojella ongelmien kehittymiseltä. Tutkimusten mukaan sisarussuhteiden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat sisarussuhteen rakenteelliset tekijät kuten sisarusten ikäero, sisarusten yksilölliset tekijät kuten temperamentti, vanhempien parisuhde ja vanhemmuus, lapsi-vanhempi suhde sekä vanhempien erilainen kohtelu sisarusten kesken. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia lasten kokemuksia sisarussuhteistaan. Tutkimusaineistona olivat lasten haastattelut. Aineisto oli kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen toteuttamassa EMSE -tutkimusprojektissa. Haastateltavat (N=12) olivat 11–13-vuotiaita. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisarusten väliset riidat ja yhteenotot tulivat hyvin yleisesti ja laajalti esiin lasten haastatteluissa. Riitoja syntyi helposti erilaisista asioista. Usein riidellessä huudettiin ja väiteltiin. Lapset kertoivat riitojen tuntuvan ikäviltä, mutta usein ne sovittiin hyvin nopeasti. Yhdessä tekeminen, sisarusten väliset käytännön neuvot ja opit sekä yhteiset sopimukset muodostivat huomattavan ison osan lasten haastatteluissa. Sisarukset myös oppivat toisiltaan ja opettivat toisilleen erilaisia asioita. Kiintymys on myös tärkeä osa lasten sisarussuhteita. Lapset iloitsivat sisaruksistaan ja osoittivat tunteitaan heitä kohtaan. Lapset myös olivat huolissaan sisaruksistaan ja halusivat lohduttaa heitä sekä huolehtia niin pikku- kuin isosisaruksestakin. Monella lapsella oli sisarusten kesken samanlaiset säännöt ja he kokivat perheen aikuisten kohtelevan heitä tasavertaisesti. Aikuiset myös puuttuivat sisarusten väliseen riitelyyn. Lasten sisarussuhteet osoittautuivat monimuotoisiksi. Tulosten perusteella lasten sisarussuhteissa riitely ja yhteenotot eivät poissulje suhteessa esiintyvää lämpöä, huolenpitoa ja yhdessä vietettyjä hetkiä. Ei ole olemassa yksiselitteistä kaavaa, jonka mukaan kaikki sisarussuhteet rakentuisivat. Sisarussuhteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä, mutta niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä lapsen hyvinvoinnille nykyhetkessä ja myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä ja tukevissa palveluissa, joissa ammattilaisilla on mahdollisuus työssään tukea kohtaamiensa lasten sisarussuhteiden rakentumista.