Show simple item record

dc.contributor.advisorPoskiparta, Marita
dc.contributor.authorLehti, Laura
dc.date.accessioned2020-01-07T10:26:10Z
dc.date.available2020-01-07T10:26:10Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67122
dc.description.abstractSisarussuhde on monelle elämän pisin ihmissuhde lapsuudesta alkaen. Sisarussuhteiden merkitys korostuu lapsuudessa, kun lapset viettävät aikaa toistensa kanssa ja opettelevat sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Lasten sisarussuhteilla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia lapsen ja nuoren fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset voivat näkyä aikuisuudessa asti. Riitaisa sisarussuhde, jossa on vihamielisyyttä ja aggressiota, on yhdistetty lapsen ja nuoren psyykkiseen pahoinvointiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Lämmin, kiintymystä ja tukea sisältävä sisarussuhde toimii päinvastoin ja voi suojella ongelmien kehittymiseltä. Tutkimusten mukaan sisarussuhteiden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat sisarussuhteen rakenteelliset tekijät kuten sisarusten ikäero, sisarusten yksilölliset tekijät kuten temperamentti, vanhempien parisuhde ja vanhemmuus, lapsi-vanhempi suhde sekä vanhempien erilainen kohtelu sisarusten kesken. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia lasten kokemuksia sisarussuhteistaan. Tutkimusaineistona olivat lasten haastattelut. Aineisto oli kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen toteuttamassa EMSE -tutkimusprojektissa. Haastateltavat (N=12) olivat 11–13-vuotiaita. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisarusten väliset riidat ja yhteenotot tulivat hyvin yleisesti ja laajalti esiin lasten haastatteluissa. Riitoja syntyi helposti erilaisista asioista. Usein riidellessä huudettiin ja väiteltiin. Lapset kertoivat riitojen tuntuvan ikäviltä, mutta usein ne sovittiin hyvin nopeasti. Yhdessä tekeminen, sisarusten väliset käytännön neuvot ja opit sekä yhteiset sopimukset muodostivat huomattavan ison osan lasten haastatteluissa. Sisarukset myös oppivat toisiltaan ja opettivat toisilleen erilaisia asioita. Kiintymys on myös tärkeä osa lasten sisarussuhteita. Lapset iloitsivat sisaruksistaan ja osoittivat tunteitaan heitä kohtaan. Lapset myös olivat huolissaan sisaruksistaan ja halusivat lohduttaa heitä sekä huolehtia niin pikku- kuin isosisaruksestakin. Monella lapsella oli sisarusten kesken samanlaiset säännöt ja he kokivat perheen aikuisten kohtelevan heitä tasavertaisesti. Aikuiset myös puuttuivat sisarusten väliseen riitelyyn. Lasten sisarussuhteet osoittautuivat monimuotoisiksi. Tulosten perusteella lasten sisarussuhteissa riitely ja yhteenotot eivät poissulje suhteessa esiintyvää lämpöä, huolenpitoa ja yhdessä vietettyjä hetkiä. Ei ole olemassa yksiselitteistä kaavaa, jonka mukaan kaikki sisarussuhteet rakentuisivat. Sisarussuhteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä, mutta niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä lapsen hyvinvoinnille nykyhetkessä ja myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä ja tukevissa palveluissa, joissa ammattilaisilla on mahdollisuus työssään tukea kohtaamiensa lasten sisarussuhteiden rakentumista.fi
dc.description.abstractSibling relationships are one of the longest relationships during one’s life starting often from early childhood. The influence of sibling relationships are emphasized from childhood because it is the period when siblings spend most time together and begin to learn social and emotional skills. It has been noticed that sibling relationships bear significant influences into the physical and mental well-being of youth and children. Effect of these relationships can reach into adulthood as well. Conflicted sibling relationship with hostility and aggression have been linked to physical and mental anguish and problem behaviour. On the other hand a warm attachment and support between siblings can have adverse effect of protecting from such problems ever occurring. Sibling structure variables like age difference, sibling individual characteristics like temperament, the relationship between parents, parenting, parent-child relationship and parent differential treatment all have been found to have an effect on the sibling relationship quality. The aim of this master’s thesis is to study children’s experiences of sibling relationships. The material for the thesis have been gathered from interviews with children attained from EMSE research project financed by Academy of Finland and conducted by Jyväskylä university Family Research Centre. The interviewees (N=12) were 11 to 13 years of age. The data has been analysed via the method of qualitative inductive content analysis. Arguments and conflicts between siblings were a common factor in the interviews. Arguments were formed easily from a variety of different subjects. Often the arguments veered into shouting and arguing. Children felt the arguments were uncomfortable but they often reconciled quickly after the initial bout. Doing things together, practical advice and mutual agreements between children came up often in interviews. Siblings also learnt from each other and taught each other different issues. Attachment played an important part in the sibling relationships. Children enjoyed having siblings and showed emotion towards them. The children also worried about their siblings and wanted to comfort them in time of need as well take care of their sibling regardless of the children being older or younger of the siblings. Many children had similar rules between siblings and felt that the adults in their family treated them as equals. Adults also interfered with the arguing between siblings. According to the results a complex picture of sibling relationships was formed. The results indicate that arguing and conflicts in sibling relationships do not exclude the warmth, care and time spent together. There is no definitive formula according to which all the sibling relationships are formed. Sibling relationships are different and unique but can have lasting effects on the well-being of a child. The results of the study can be utilized in the services that promote and support the health and well-being of children and families, where professionals have the opportunity to support the development of sibling relationships with the children they encounter.en
dc.format.extent60
dc.language.isofi
dc.subject.othersisarussuhde
dc.titleSisarussuhteet lasten kuvaamina
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202001071067
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoperheet
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysosisarukset
dc.subject.ysosisaruus
dc.subject.ysovanhemmat
dc.subject.ysolapsuus
dc.subject.ysotunnetaidot
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysolasten kehitys


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record