Fonetičaskaâ oppoziciâ zvonkih i gluhih soglasnyh russkogo âzyka v vospriâtii i v reči finskih vzroslyh učaščihsâ (Venäjän kielen soinnillisten ja soinnittomien konsonanttien foneettinen oppositio suomalaisten aikuisopiskelijoiden kuullun ymmärtämisessä ja ääntämisessä)

Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, miten suomenkieliset alkeistason aikuisopiskelijat tuottavat ja havaitsevat venäjän kielen konsonanttien sointiopposition. Tutkitut 6 sointioppositioparia ovat /f – v/, /k – g/, /p – b/, /t – d/, /s – z/ ja /ʃ - ʒ/. Sointioppositio, eli soinnillisuus tai soinnittomuus merkitystä erottavana tekijänä muuten täysin samalla tavalla tuo-tetussa äänteessä, on yksi olennaisista piirteistä venäjän kielessä. Näiden äänteiden erotteleminen niin tuottamisessa kuin havaitsemisessa on perustavanlaatuinen edellytys onnistuneelle kommunikaatiolle. Aiemmista tutkimuksista (esim. Ljubimova 1988; de Silva 1997; Sajavaara & Dufva 2001; Lintunen 2004) käy ilmi, että monissa vieraissa kielissä konsonanttien soinnillisuus on suomalaisille oppijoille haastavaa. Tutkimuksessa toteutettiin yhdelletoista alkuvaiheen aikuisopiskelijalle tuottamistesti kielistudiossa sekä havaitse-mistesti tavallisessa luokkahuoneessa. Opiskelijat olivat siihen mennessä opiskelleet venäjää kielikeskuksessa n. 3 kuukautta. Opiskelijat olivat 19-27-vuotiaita, ja heistä 6 oli naisia ja 5 miehiä. Tutkimuksessa analysoitiin ääntämistä, havaitsemista sekä niiden välistä suhdetta. Tulosten kirjaamisessa ja analysoinnissa käytettiin pääasiassa kontrastiivista virheanalyysiä. Analyysin tulokset osoittavat, että opiskelijat hallitsivat sointiopposition hyvin äänteissä /f – v/, /p – b/, ja /k – g/, mutta haasteita esiintyi äänteissä /s – z/ ja /ʃ - ʒ/. Huomionarvoista on, että ääntämisvirheet olivat erityyppisiä riippuen tehtyjen virheiden määrästä. Keskiarvoisesti eniten ääntämisvirheitä tehneet opiskelijat sekoittivat ääntämyksessään ”ässiä” keskenään ilman logiikkaa tai tiettyä jämähtänyttä mallia. Vähiten ääntämisvirheitä tehneiden opiskelijoiden virheistä taas 50-100% liittyi sointioppositioon, etenkin niin päin, että soinnillinen äänne sanottiin soinnittomana. Eniten virheitä tehtiin sointioppositioissa /ʒ - ʃ/ ja /z – s/. Saamamme tulokset osoittavat, että itse sointioppositio ei ollut haastava asia, mutta 3 kuukautta kieltä opiskelleilla aikuisoppijoilla ”ässät” menevät vielä sekaisin keskenään.