Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna : osaaminen, sivistys ja tiedon intressit

Abstract

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisessä tehtävässä korostuvat työelämän tarpeisiin vastaaminen, alueellinen kehittäminen ja yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Laki kehystää toimintaa mutta jättää tilaa tulkinnoille. Pohdimme tulkintoja tiedosta, osaamisesta, tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisesta tehtävästä. Perustamme tarkastelun antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja saksalaisen kriittisen yhteiskuntafilosofin Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Rakennamme kaksi lähestymistapaa ammattikorkeakoulutukseen, tutkimukseen ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnalliseen tehtävään: rajattu ja laaja näkemys. Rajatussa näkemyksessä korostuvat käytännöllinen tieto, lineaarinen tulkinta osaamisesta, välittömiä käytännön sovelluksia tuottava tutkimus ja tekninen, osin praktis-hermeneuttinen tiedonintressi. Siten ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä pohjautuu välitöntä hyötyä korostaviin, tämänhetkisiin elinkeino- ja muun työelämän odotuksiin ja tarpeisiin. Laaja näkemys edustaa dynaamista tulkintaa osaamisesta ja teoreettisia ja kriittis-emansipatorisia tiedon intressejä. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävän määrittelyssä tulee huomioida yhteiskunnalliset, historialliset, filosofiset ja ekologiset näkökulmat siten, että niiden vaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakouluja haastetaan siirtämään painopistettään globaaliin vastuuseen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ekososiaaliseen sivistykseen.