Cloze-testi luetun ymmärtämisen mittarina 3. ja 4.-luokkalaisilla

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kehittämämme cloze-testi mittaa luetun ymmärtämistä 3.- 4. -luokkalaisilla. Tutkimus on osa Niilo Mäki Instituutin ReadDrama-hanketta, jossa tutkitaan lukuteatterin vaikuttavuutta lukuharjoittelun muotona. Kaikki 114 osallistujaa tulivat samasta Jyväskylän alakoulusta, josta kerättiin aineisto kevätlukukauden 2019 aikana. Vertailtavaksi testiksi otettiin Suomessa yleisessä käytössä oleva Ala-asteen lukutesti eli ALLU. Testejä vertailemalla arvioitiin clozen validiteettia luetun ymmärtämisen testinä. Lisäksi osallistujilta mitattiin kognitiivisia taustatekijöitä luetun ymmärtämisen teorioita integroivaan malliin (eng. Integrated Model of Reading Comprehensio, IMREC) pohjautuen. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä kognitiiviset prosessit ovat aktiivisina luetun ymmärtämisen aikana ja tarkastella niiden yhteyttä cloze-testiin. Mitattaviksi kognitiivisiksi taustatekijöiksi valittiin lukusujuvuus, sanaston laajuus, näönvarainen päättelykyky, kielellinen päättelykyky, lyhytkestoinen muisti ja työmuisti. Testien välisiä yhteyksiä sekä kognitiivisten taustatekijöiden yhteyttä luetun ymmärtämisen testeihin tarkasteltiin korrelaatiomatriisin ja regressiomallien avulla. Testien välinen vahva korrelaatio ja kummankin testin pääosin samankaltaiset korrelaatiot kognitiivisiin taustatekijöihin antavat viitteitä siitä, että testit mittaavat samaa taitoa. Tulokset viittaavat siihen, että cloze-testillä voi mitata validisti luetun ymmärtämistä 3.-4. - luokkalaisilla, kun sen tuloksia verrattiin Ala-asteen lukutestin tuloksiin. Kognitiivisista taustatekijöistä päättelykyky korostui cloze-testissä enemmän kuin ALLUssa. Päättelykyky vaikuttaa olevan keskeinen komponentti luetun ymmärtämisessä.