Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus selkä- ja/tai alaraajakipuisilla

Abstract

Pro gradu- tutkielmassa haluttiin selvittää, selittääkö selkä- ja/tai alaraajakipu aikuisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Muita tutkimuksen kohteina olevia muuttujia olivat ikä, sukupuoli, toimintakyky, depressio sekä rangan deformiteetti. Tutkimusjoukko koostui 634 pääosin kroonista selkäkipua potevasta aikuisesta, jotka erosivat toisistaan selkädiagnoosien suhteen. Poikkileikkaustutkielman aineisto koostui Keski-Suomen keskussairaalan potilasmateriaalista ja aineisto muodostui henkilöistä, joilta oli saatavissa täytetty kysely ja koko rangan röntgenkuva. Koko rangan röntgenkuvan analysoinnin suoritti ortopedi. Koko rangan röntgenkuvan perusteella oli mahdollista selvittää rangan deformiteetin esiintyvyyttä. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta mitattiin Kasari FIT- kyselyllä. FIT- indeksi muokattiin MET- arvoiksi ja niistä muokattiin METmin/viikko- luokat, jotka vastaavat alhaista, kohtuullista sekä korkeaa vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Kohtuullinen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus (500-1000 METmin/viikko) on terveysliikuntasuosituksen tavoitetaso. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Anovaa sekä tarvittaessa Kruskal-Wallis- testiä. Monimuuttuja-analyysiksi valikoitui multinominaalinen logistinen regressioanalyysi, sillä liikunta-aktiivisuutta haluttiin tarkastella kolmiluokkaisena. Yli puolet tutkielman selkäkipuisista liikkuvat liian vähän terveysliikuntasuositukseen verrattuna. Tarkastelluista muuttujista iällä, toimintakyvyllä, deformiteetin asteella, depressioseulan pistemäärällä ja alaraajakivulla (p<.001) sekä selkäkivulla (p<.05) oli yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Sitä selittäviksi tekijöiksi nousivat ikä, miessukupuoli ja toimintakyky 12 % selitysasteella. Korkeampi ikä ja toimintakyvyn vaje näyttivät selittävän matalampaa vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta. Miessukupuoli näytti selittävän sekä alhaisempaa että korkeampaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta.

The aim of this Master´s thesis was to find out if back pain and/or radiculopathy explains adult leisure time physical activity. Under the study of interest were also variables age, gender, functional ability, depression and spinal deformity. This cross-sectional study sample consisted of 634 mainly chronic back pain patients with different spinal diagnoses. The data was obtained from Central Hospital of Central Finland and it was collected via questionnaire and full spine x-ray, which was analyzed by an orthopedist. With the full spine x- ray it was possible to find out the prevalence of the spinal deformity. Leisure time physical activity was measured by Kasari FIT- questionnaire. FIT- index was modified to MET values and re-modified to METmin/week values. METmin/week values were classified to three leisure time physical activity classes; low, moderate and high leisure time physical activity. Moderate leisure time physical activity (500-1000 METmin/week) is considered as the minimum level of leisure time physical activity that benefits the health.

Statistical analyses that were used were cross tabulation, Anova and, when needed, Kruskal-Wallis. Multivariate analysis was conducted with multinominal logistic regression analysis resulting from classification of leisure time physical activity into three classes. More than half of the patients were inactive compared to leisure time physical activity recommendation. Leisure time physical activity correlated with age, functional ability, degree of spinal deformity, depression, radiculopathy (p.<.001) and back pain (p.<.05). Age, male gender and functional ability explained leisure time physical activity with the 12 % coefficient of determination. Aging and lower functional ability seemed to explain lower leisure time physical activity, male gender explained both lower and higher leisure time physical activity.