Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorYrjönsuuri, Mikko
dc.contributor.authorPutkinen, Joni
dc.date.accessioned2019-12-12T08:26:41Z
dc.date.available2019-12-12T08:26:41Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66767
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastelen sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin sosiaalis-intuitionistista mallia ja intuitiota sosiaalisen intuitionismin avainkäsitteenä. Sosiaalis-intuitionistinen malli on kuvaus moraalisen ajattelun kausaalisista prosesseista. Sen tarkoituksena on kuvata, millaisten psykologisten mekanismien välityksellä moraalisiin arvostelmiin yleensä päädytään. Haidtin mukaan moraaliset arvostelmat ovat suurimmaksi osaksi intuitioiden aiheuttamia. Intuitiot ovat nopeita ja tiedostamattomia, kehollisia reaktioita, jotka syntyvät automaattisesti ja vaikuttavat arvostelmiin ennen kuin tietoinen ja hallittu ajattelu eli moraalinen järkeily ehtii käynnistyä. Intuitiivisen ajattelun vahva merkitys moraalisessa ajattelussa johdattaa kysymään, toimiiko järkeily vain intuitioiden palveluksessa vai voiko se tuottaa arvostelmia intuitioista riippumatta. Haidt asettuu puolustamaan intuitionistista moraalikäsitystä rationalistisia moraalikäsityksiä vastaan. Hänen mukaansa filosofian ja moraalipsykologian historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka valistuneet ajattelijat ovat olleet valmiita uskomaan ja luottamaan moraalisen järkeilyn voimaan intuitiivisen ja emotionaalisen puolen hallitsemisessa. Sosiaalinen intuitionismi ei kuitenkaan seiso yksin järkeä vastaan tässä intellektuaalisessa kamppailussa, vaan sillä on teoreettisia edeltäjiä sekä moraalipsykologiassa että moraalifilosofiassa. Moraalipsykologiassa se on jatkoa 1980-luvun kognitiiviselle intuitionismille. Moraalifilosofiassa se kiinnittyy sentimentalistiseen metaetiikkaan ja erityisesti valistusfilosofi David Humen ajatteluun. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan kahteen tarkastelua ohjaavaan kysymykseen. Ensiksi selvitän, mitä intuitiolla tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Tämä osuus on eräänlaista intuitiokäsitteen semantiikkaa Haidtin mallin ja sosiaalisen intuitionismin ympärillä käydyn keskustelun puitteissa. Toinen kysymys liittyy intuitio-käsitteen oikeuttamiseen. Voidaanko intuitiota pitää perusteltuna teoreettisena postulaattina? Ovatko intuitiot niin merkittäviä moraalisen ajattelun ainesosia, että niitä tulisi pitää varteenotettavana uhkana moraalisen järkeilyn asemalle ja arvostukselle? Tarkastelussani hyödynnän Haidtin kirjoittamia moraalipsykologisia kirjoituksia, joiden kirjoittamisen ajankohta ulottuu 1990-luvulta aina viime vuosiin saakka. Lisäksi huomioin Haidtin ja hänen malliaan tutkineiden kriitikoiden välisen tieteellisen keskustelun, joka pakotti Haidtin täsmentämään intuitio-käsitettään ja puolustamaan intuitioiden merkitystä moraalisessa ajattelussa.fi
dc.description.abstractIn this thesis I’m exploring social psychologist Jonathan Haidt’s social intuitionist model and his concept of intuition, which is a crucial word in social intuitionist thinking. Social intuitionist model is a portrayal of causal processes in moral thinking. It is meant to describe, what sorts of psychological mechanisms are usually causing moral judgments to appear. According to Haidt, moral judgments are caused by intuitions for the most part. Intuitions are fast and unconscious, corporeal reactions, which spring up automatically and affect judgments before conscious and controlled thinking or moral reasoning has time to get started. The great significance of intuitive thinking in moral thought propels to ask if reasoning functions only to serve intuitions or if it’s able to generate judgments regardless of intuitions. Haidt sets to defend intuitionist conception of morality against rationalist conceptions. He says that the history of philosophy and moral psychology is rich with examples of how enlightened intellects have been willing and trusting to adapt a belief, where moral reasoning is thought to govern intuitive and emotional side. Social intuitionism doesn’t stand against reason alone in this intellectual wrestle, however, so much as it has predecessors both in moral psychology and moral philosophy. In moral psychology it continues the work of cognitive intuitionism from the 1980s. In moral philosophy it adheres to sentimentalist metaethics and especially to thought of David Hume, a philosopher from the Enlightment era. I seek to give answers to two questions that are guiding the analysis. First I examine what intuition denotes. This part is certain kind of semantics about the concept of intuition, within the framework that’s provided by social intuitionist model and discussions around social intuitionism. Second question relates to the justification of intuitions. Is the concept of intuition a well-reasoned theoretical postulate? Do intuitions play a significant part in moral thinking, so significant that they should be dealt with respect and considered a threat to moral reasoning’s status and appreciation? In this work I utilize Haidt’s moral psychological writings, first articles written in 1990s and latest in just recent years. Additionally, I make observations about the scientific discussion between Haidt and his critics, which forced him to elaborate his concept of intuition and defend the significance of intuitions in moral thinking.en
dc.format.extent113
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.titleThe concept of intuition in Haidt's social intuitionist model
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201912125237
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFilosofiafi
dc.contributor.oppiainePhilosophyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi201
dc.subject.ysojärkeily
dc.subject.ysoetiikka
dc.subject.ysomoraali
dc.subject.ysointuitio
dc.subject.ysomoraalipsykologia
dc.subject.ysojärki
dc.subject.ysoreasoning
dc.subject.ysoethics
dc.subject.ysomorals
dc.subject.ysointuition
dc.subject.ysomoral psychology
dc.subject.ysoreason
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot