”Kyllä sitä saa makkaran poikineen myydä, että saa tilavuokrat maksettua" : sisäliikuntalajien seurat liikuntapaikkaverkoston kehittäjinä Suomessa

Abstract

Suomalaisen liikuntapaikkaverkoston nykytila on puhututtanut viime vuosina. Valtio on pitkään pyrkinyt ohjaamaan liikuntapaikkarakentamista tiettyyn suuntaan, mutta yhteiskunnan muuttuvien trendien myötä tämä suunta on muuttumassa. Yhteiskunnan tunnistetut trendit kuten eriytyminen, kaupungistuminen, hybridisaatio ja osallisuuden muutos vaikuttavat myös liikuntakulttuuriin, ja tämän myötä liikuntapaikkarakentamisen perinteinen malli on murroksessa. Tutkimus on toteutettu neljän liikunta- ja urheiluseuran case-tutkimuksena, jossa on pyritty haastatteluja ja tausta-aineistoa vertailemalla ymmärtämään mitkä tekijät ovat vaikuttaneet seurojen aktiivisuuteen liikuntapaikkaverkoston kehittäjinä. Tämän lisäksi tutkimuksessa havainnollistetaan millaisin mallein seurat ovat näitä hankkeita toteuttaneet sekä minkälaisia vaikutuksia näillä on ollut seurojen toimintaan. Kaikkien seurojen olosuhdehankkeet oli toteutettu kumppanuushankkeina yhdessä julkisen tai yksityisen sektorin kanssa. Keuruulaisen Keurusjumppa ry.:n hanke oli näistä neljästä ainut seuran itse rakentama ja omistama halli. Tamperelaisen KooVee ry.:n, Helsingin NMKY ry.:n sekä Vantaan Voimisteluseura ry.:n hankkeen olivat sen sijaan yksityisen sektorin kanssa toteutettuja hankkeita, joissa seura vastasi tilojen hallinnoinnista. Seurat kokivat olosuhdehankkeilla olleen hyvin samantyyppisiä vaikutuksia. Näihin kuuluivat muun muassa toiminnan kasvu ja laadun paraneminen, vaikutukset työntekijöiden työtehtäviin, seuran yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä taloudelliset vaikutukset. Liikuntakulttuuria muokkaavat trendit johtavat tulevaisuudessa mahdollisesti siihen, että liikuntapaikkarakentamisen perinteinen malli on uhattuna. Nykyistä toimintamallia tulisikin edesauttaa kuntien toimintaa ja rahoitusta tukemalla tai vaihtoehtoisesti rahoitus tulisi avata aiempaa voimakkaammin yksityisen ja kolmannen sektorin hankkeille. Samalla tämän muutoksen vaikutuksia tulisi tutkia ja esimerkiksi seurojen toimintaa tukea, jotta kolmannen sektorin rooli laadukkaan liikuntatoiminnan järjestäjänä ei ole uhattuna muiden velvoitteiden takia.