Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorLappalainen, Pertti
dc.contributor.authorKuvaja, Sonja
dc.date.accessioned2019-12-02T06:37:28Z
dc.date.available2019-12-02T06:37:28Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66586
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan feministisen Tulva-aikakauslehden ja sen blogin sisältämiä vastadiskursseja liittyen feministisen subjektin uudelleenmäärittelyyn nykyfeminismin inklusiivisten ja antirasististen painotusten mukaisesti. Tarkoituksena on tutkia sitä, millaista vastapuhetta ruohonjuuritason feministiaktivistit kohdistavat Naisasialiitto Unionin institutionalisoitunutta järjestöorganisaatiota kohtaan pyrkiessään muuttamaan sen syrjiviksi koettuja toimintatapoja. Keskustelu Unionin jäsenyyden avaamisesta, muillekin kuin syntymässä naisiksi määritellyille, käsitetään näin kuvastavan laajempaa kysymystä feministisen subjektin – eli poliittisen edustamisen kohteen – uudelleenmäärittelystä. Työssä tutkitaan sitä, kuinka Tulva-lehden edustama kolmannen aallon intersektionaalinen feminismi pyrkii neuvottelemaan uutta identiteettiä tuottamalla diskursseja uudesta, inklusiivisesta feminismistä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan liikkeen ulkopuolelle kohdistettua vastapuhetta, sillä näiden uhkakuvien analysoimisen kautta on mahdollista tarkastella sitä, mitä vasten omaa identiteettiä rakennetaan. Diskurssit kuvastavat naisasialiikkeessä vallitsevaa identiteettineuvottelua siitä, kenellä on omistajuus feministisen subjektin ja feminismin sisällön määrittelemiseen. Tutkimusaineisto käsittää vuonna 2013 ilmestyneet neljä Tulva-aikakauslehteä sekä 28 Tulva-blogin kirjoitusta. Tarkasteluvuosi edustaa jäsenyyskeskustelun kulminaatiopistettä, sillä heti seuraavana vuonna Unioni avasi jäsenyyden koskemaan kaikkia naisia, itsemäärittelyä kunnioittaen. Miehet sen sijaan jäivät edelleen jäsenyyden ulkopuolelle. Kyseisen vuoden lähdeaineiston tarkastelu tarjoaakin otollisen tilaisuuden sen tutkimiseen, millaisin diskurssein järjestön jäsenyyden avaamisen puolesta argumentointiin. Tutkimuksen menetelmänä käytetään diskurssianalyysia sekä vastapuheen käsitettä. Tutkimustulokset osoittavat, että kolmannen aallon intersektionaalisen feminismin taholta käytiin voimakasta identiteettineuvottelua feministisen subjektin uudelleenmäärittelyn puolesta. Muutos nähtiin välttämättömänä naisasialiikkeen tulevaisuuden ja liikkeen aseman kannalta. Naisasialiitto Unioni esitettiin tämän kehityksen jarruna, minkä johdosta siihen kohdistettiin vastapuhetta. Analyysi erottelee neljä Unionin toimintatapoihin – eritoten jäsenyyspolitiikkaan – kohdistettua vastadiskurssia, joiden tarkoituksena oli luoda painostusta sääntömuutoksen puolesta. Diskursseissa hyödynnettiin Unionin toiminnan legitimiteettiä arvostelevaa puhetta. Keinoina käytettiin järjestön asemaa uhkaavaa ja järjestötoiminnan feministisyyttä kyseenalaistavaa retoriikkaa. Samalla toimijat representoivat edustamaansa uutta, separatistisesta naiserityisyydestä irtaantuvaa nykyfeminismiä, jonka integroituminen Unioniin nähtiin olennaisena koko naisasialiikkeen tulevaisuuden kannalta. Analyysi paljastaa lisäksi kaksi vastadiskurssia, joilla pyrittiin vastustamaan liikkeen ulkoisia, feminististä toimintaa uhkaavia toimia. Niiden avulla pyrittiin torjumaan feminismiä uhkaavien äärioikeistolaisten tahojen yrityksiä käyttää naisten oikeuksien näennäistä ajamista oikeutuksena rasistiselle politiikalle.fi
dc.format.extent70
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otherfeministinen liike
dc.subject.otherNaisasialiitto Unioni
dc.subject.otherTulva
dc.subject.othervastadiskurssi
dc.titleCounter-speech in contemporary feminism in Finland : a renegotiation of the feminist subject
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201912025074
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysofeminismi
dc.subject.ysonaisliikkeet
dc.subject.ysonaisasialiikkeet
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysofeminism
dc.subject.ysowomen's movements
dc.subject.ysowomen's rights movements
dc.subject.ysopolitics
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot