This study examined the relations of childhood learning disabilities (LDs) to education, employment and psychosocial wellbeing in adulthood. The first aim was to find out to what extent childhood reading disability (RD) continues into adulthood and its links with various adult-age outcomes. The second aim was to study the relations of subtypes of childhood LDs (RD, mathematical disability (MD), RD+MD) to depression, anxiety and unemployment in adulthood. The third aim was to explore which factors in childhood and adolescence affect the relations of childhood LDs to adult-age outcomes. Two datasets were examined: 1), a sample of 48 adults with childhood RD and 37 matched controls without documented childhood RD (Studies I and II), and 2), life-long register-based data on 430 individuals with childhood LDs (RD, MD, or RD+MD) and 2 149 matched controls (Study III), with annual diagnose-based allowances and reimbursements available. Nineteen (39.6%) adults with childhood RD were found to
have continuing reading fluency problems (adult-age RD). Rapid automatized naming (RAN) was slower and unemployment more frequent in the group with adult-age RD than in the non-adult-age RD and control groups. Educational attainment was lower in the childhood RD group than in the controls. In the childhood RD group, the lower the reading skills, the more problems were reported in adult-age psychosocial wellbeing. Childhood LDs were related to diagnosed depression and anxiety and with unemployment. Differences between the subtypes of LDs in adult-age outcomes were minor. Adolescence was pivotal in predicting adulthood: along with childhood RAN and RD, support experienced in adolescence explained adult reading fluency. Moreover, psychiatric problems in adolescence mediated the relation of LDs to adult-age depression, anxiety and unemployment. As it was shown that it is not the LD as such but rather the continuity of the difficulty and the secondary problems related to the LD that influence later life, the findings call for a holistic approach in LD research that includes cognitive, psychosocial and environmental factors in a lifespan perspective. Special educational and social support for individuals with LDs should be extended beyond adolescence, as they have benefits at both the individual and societal level.
...
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lapsuudessa todettujen oppimisvaikeuksien yhteyksiä koulutukseen, työllisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin aikuisiässä. Ensimmäinen tavoite oli tutkia, missä määrin lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus (lukivaikeus) jatkuu aikuisuudessa ja jatkumisen yhteyksiä aikuisikään. Toinen tavoite oli tutkia eri oppimisvaikeustyyppien (lukivaikeus, matematiikan vaikeus ja yhtäaikainen luki- ja matematiikan vaikeus) yhteyttä masennukseen, ahdistukseen ja työttömyyteen aikuisena. Kolmas tavoite oli tunnistaa mitkä tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat oppimisvaikeuksien ja aikuisiän yhteyksiin. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa: 1) aineistoa 48 aikuisesta, joilla oli lapsena todettu lukivaikeus ja heidän 37 verrokistaan, joilla ei ollut todettu lukivaikeutta ja 2), rekisteriaineistoa 430 oppimisvaikeustaustaisen aikuisen ja 2149 verrokin vuosittaisista, diagnoosien pohjalta saaduista korvauksista. Lukivaikeustaustaisista aikuisista 19:llä
(39.6%) oli yhä lukusujuvuuden vaikeus. He olivat hitaampia nopeassa sarjallisessa nimeämisessä ja työttömyys oli heillä yleisempää kuin verrokeilla ja aikuisilla, joiden lukivaikeus ei ollut jatkunut. Lukivaikeustaustaiset aikuiset raportoivat sitä enemmän psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia mitä heikompi lukusujuvuus oli. Lukivaikeustaustaisten aikuisten koulutustaso oli keskimäärin matalampi kuin verrokkien. Lapsuuden oppimisvaikeudet olivat yhteydessä masennukseen, ahdistukseen ja työttömyyteen aikuisena riippumatta oppimisvaikeuden tyypistä. Nuoruusvaihe osoittautui keskeiseksi: nuoruudessa koetun tuen määrä lähiympäristöltä oli osaltaan yhteydessä siihen, jatkuivatko lukusujuvuuden ongelmat. Lisäksi psykiatriset ongelmat nuorena lisäsivät riskiä aikuisiän masennukseen, ahdistukseen ja työttömyyteen. Tulokset osoittavat, että oppimisvaikeus ei sinänsä ole suoraan yhteydessä aikuisiän ongelmiin, mutta vaikeuden jatkuminen tai vaikeuteen liittyvät toissijaiset ongelmat vaikuttavat aikuisikään. Tulosten perusteella oppimisvaikeustutkimuksessa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, jossa huomioidaan sekä kognitiiviset että psykososiaaliset tekijät eri elämänvaiheissa. Erityisopetusta ja sosiaalista tukea henkilöille, joilla on oppimisvaikeus tulisi jatkaa myös nuoruusiän yli, koska sillä on merkitystä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla.
...
