Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorVehniäinen, Eeva-Riikka
dc.contributor.advisorKukkonen, Jussi
dc.contributor.authorHalttunen, Teemu
dc.date.accessioned2019-11-15T06:50:37Z
dc.date.available2019-11-15T06:50:37Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66378
dc.description.abstractPolysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) yhdisteitä pidetään yleisesti haitallisina yhdisteinä. Joidenkin PAH-yhdisteiden on havaittu muun muassa heikentävän j eliöiden lisääntymiskykyä. PAH-yhdisteitä muodostuu epätäydellisen orgaanisen materiaalin palamisen yhteydessä ja myös raakaöljy sisältää runsaasti PAH-yhdisteitä. PAH-yhdisteitä päätyy ympäristöön esimerkiksi laskeumien, hulevesien ja öljyonnettomuuksien takia. Monivierasainevastustuskyky (MXR) on proteiinipohjainen eliöiden kyky vastustaa haitallisten aineiden kertymistä soluihin. MXR-mekanismia esiintyy niin aito- kuin esitumaisilla eliöillä. MXR-mekanismin toiminta voi estyä erilaisten yhdisteiden vaikutuksesta, joita on niin luonnollisia kuin ihmisen valmistamiakin. Tässä työssä tutkittiin ovatko PAH-yhdisteet antraseeni, kryseeni ja pyreeni vesikirpun Daphnia magna ja harvasukamadon Lumbriculus variegatus MXR-mekanismin inhibitoreita. Kokeet suorittiin siten, että kumpikin koe-eliö altistettiin kullekin PAH-yhdisteelle erikseen. Altistuksen jälkeen mitattiin, kuinka paljon koe-eliön oli kertynyt fluoresoivaa merkkiainetta ja verrattiin tätä sekä normaalia että ihbitiotilannetta kuvastaviin kontroleihin. Tutkimuksessa havaittiin, että pyreeni poikkesi muista tukituista PAH-yhdisteistä. Harvasukamadolla ilmeni MXR-järjestelmän voimistumista. Vesikirppu eritti ulos jotakin pyreenin metaboliittia. Havainnot osoittavat, että mikään PAH-yhdisteistä ei ollut MXR-järjestelmän inhibiittori eli tutkitut PAH-yhdisteet eivät yksittäisinä aiheuttaisi haitallisten aineiden kertymistä tutkittujen eliöiden soluihin.fi
dc.description.abstractUsually polycyclic aromatic hydrocarbons (PAHs) are considered harmful compounds. For example, some PAHs are known to lower the reproduction of some organisms. PAHs are formed by uncomplete burning processes, and crude oil also contains high concentrations of PAH compounds. PAH compounds end up in the environment via precipitations, storm waters and oil accidents. Multixenobiotics resistance (MXR) is a protein-based defend mechanism, which allows the organisms to prevent the accumulation of harmful substances in the cells. The MXR mechanism occurs in both eukaryote and prokaryote organisms. MXR mechanism can be inhibited by differend kind of compounds. Some of inhibitors are natural orgin and some ones are artificial. The aim of this work was studying if anthracene, chrysene and pyrene are inhibitors of MXR mechanism in water flea Daphnia magna and oligochaeta Lumriculus variegatus. In studyings both of test organisms were treated separatetly to each tested PAH compound in three different concen-trations and one group with only fluorescent compound and other group whit fluorescent and known inhibitor. After of test the amount of fluorecence was measured and compared between every treatment group. Pyrene differed from other PAHs in this study. Pyrene acted as an inducer of MXR in Lumriculus variegatus, and Daphnia magna secreted some unknown metabolite of pyrene. None of the tested PAHs were inhibitors to any of tested organisms, so they do not behave as chemosensitizer.en
dc.format.extent42
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherMXR
dc.subject.otherantraseeni
dc.subject.otherpyreeni
dc.subject.otherkryseeni
dc.subject.otherLumbriculus variegatus
dc.subject.otherDaphnia magna
dc.titlePolysyklisten aromaattisten hiilivetyjen vaikutus vesikirpun Daphnia magna ja harvasukamadon Lumbriculus variegatus monivierasaineresistenssiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201911154882
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYmpäristötiede ja -teknologiafi
dc.contributor.oppiaineEnvironmental science and technologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4015
dc.subject.ysovesikirput
dc.subject.ysoPAH-yhdisteet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot