Vapaus ja kontrolli joukkoistetussa työssä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää motiiveja, jotka ohjaavat ihmisiä työskentelemään ja hankkimaan keikkatöitä digitaalisten alustojen kautta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä tämä niin kutsuttu alustatyö saa ihmisten elämässä. Tutkimuksen näkökulma pohjautuu uuden työn ja digitalisaation teorioihin, joilla kuvaillaan työelämän muutossuuntia. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan alustayritysten harjoittaman kontrollin merkitystä ihmisten kokemukseen digitaalisten alustojen kautta tehtävästä työstä. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä vuosien 2018 ja 2019 aikana tehdystä haastattelusta. Haastateltavat on kerätty kolmelta digitaaliselta alustalta ja tutkimusotos on jaettu kahteen alustatyön kategoriaan työn piirteiden perusteella. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi ja aineiston jäsentelyssä on käytetty temaattista luokittelua. Alustayritysten kontrollintapoja tarkastellessa on hyödynnetty tapaustutkimuksen menetelmiä. Keskeisimpinä tuloksina ilmeni, että ihmiset hakeutuvat työskentelemään alustojen välityksellä hallitakseen työtään, sen määrää ja sen ajankohtia paremmin. Jokainen vastaaja teki työtä yrittäjänä. Lisääntynyt vapaus ja työn hallinta korostuivat motiiveja kartoittavassa osiossa. Osalle työmarkkinoiden epävarmuus oli ohjaava tekijä keikkaluontoiseen työhön. Jotkut alustat koettiin hyviksi ponnahduslaudoiksi yrittäjyyteen ja mahdollisuuksiksi verkostoitua ja luoda työllistymisväyliä. Toiset aiheuttivat freelancereina toimiville enemmän stressiä, epävarmuutta ja kokemusta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Negatiiviset kokemukset olivat sidoksissa siihen, kuinka paljon ja millä laajuudella alusta rajoitti yrittäjinä toimivien vapautta sekä siihen, kuinka paljon heitä valvottiin työssään. Positiivisissa kokemuksissa yhdistyivät alustoilta saatavat muut hyödyt, kuten näkyvyys, suosittelut sekä vähäinen kontrolli alustan taholta. Alustatalouden alle luokittuvilla yrityksillä vaikuttaa olevan toisistaan merkittävästi erilaisia tapoja organisoida työtä. Niitä on sen vuoksi hankala vertailla keskenään samoilla käsitteillä tai ylipäätään samanlaisina työmuotoina. Alustojen kautta tehtävää työtä tutkiessa ensisijaista olisi kiinnittää huomiota siihen, asettuuko alusta enemmän työnvälittäjän vai palveluntarjoajan asemaan. Lisäksi tulisi arvioida, missä määrin on oikeudenmukaista rajoittaa yksinyrittäjien toimintaa ja milloin kontrollin taso ylittää sen, että alustayrityksen tulisi ottaa yrittäjistä työnantajavastuuta.