Show simple item record

dc.contributor.advisorKuronen, Marjo
dc.contributor.authorKeski-Levijoki, Nelli
dc.date.accessioned2019-10-16T06:55:26Z
dc.date.available2019-10-16T06:55:26Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65893
dc.description.abstractTässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan viittomakielisyyteen liittyviä diskursseja, ja selvitän minkälaisia kieli-ideologioita niiden taustalla vaikuttaa. Aineisto koostuu 30 viittomakielen lautakunnan pöytäkirjoista vuosilta 2004–2014. Viittomakielen lautakunta antaa suomalaisen viittomakielen käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluontoisia suosituksia, mutta kokouksissa keskustellaan myös suomalaisen viittomakielen ja sen käyttäjien asemasta. Viittomakielisten yhteiskunnallinen asema on parantunut lainsäädännön tasolla, mutta viittomakielinen yhteisö kohtaa vähemmistöasemasta johtuvia haasteita edelleen. Tutkimuksen tieteenfilosofinen suuntaus nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa todellisuus ymmärretään rakentuvan kielellisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näin ollen pöytäkirjoissa käydyt keskustelut muodostavat ja ilmentävät tietynlaista kuvaa todellisuudesta. Varsinaisen teoriataustan muodostavat diskurssin- ja kieli-ideologioiden tutkimus. Diskurssintutkimus toimii myös aineiston analyysimenetelmänä yhdessä teemoittelun ja kielellisen analyysin kanssa. Analyysissä aineiston pohjalta muodostui neljä diskurssia, jotka ovat autenttisuus-, oikeus-, ongelma- ja uhkadiskurssit. Diskursseissa vaikuttivat erilaiset kieli-ideologiat kuten autenttisuuteen liittyvät kieli- ideologiat, kielellinen purismi ja monolingvistinen kieli-ideologia. Aineiston valossa viittomakieli nähdään toisaalta suojelua tarvitsevana vähemmistökielenä. Toisaalta taas kieleen liittyvä päätäntävalta halutaan pitää äidinkielisillä kielenkäyttäjillä, esimerkiksi kielenkäytön arvottamisen keinoin. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia viittomakielisten asemaan ja siihen liittyviin asenteisiin koskevia tutkimustuloksia. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että lainsäädäntö ei yksinään riitä viittomakielisten kielellisen tasa-arvon toteutumiseen, vaan kieli-ideologiset esteet tulee tunnistaa ja purkaa, jotta tasa-arvo saavutetaan laissa tarkoitetulla tavalla.fi
dc.format.extent60
dc.language.isofi
dc.subject.otherkieli-ideologia
dc.titleKieli-ideologiat viittomakielen lautakunnan pöytäkirjoissa vuosina 2004-2014
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201910164473
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysoviittomakieli
dc.subject.ysoviittomakieliset
dc.subject.ysosuomalainen viittomakieli
dc.subject.ysokuurot
dc.subject.ysovähemmistökielet
dc.subject.ysodiskurssi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record