Suomalaisten lajiliittojen huippu-urheilun johtamisjärjestelmä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia millainen on suomalaisten lajiliittojen huippu-urheilun johtamisjärjestelmä. Lisäksi selvitettiin onko suomalaisten lajiliittojen huippu-urheilun johtamisjärjestelmissä eroavaisuuksia, ja jos on niin millaisia. Tutkimus toimi selvityksenä lajiliittojen huippu-urheilun johtamisjärjestelmän nykytilanteen ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat johtamisjärjestelmä, huippu-urheilujohtaminen sekä suomalainen urheilujärjestelmä. Tutkimuksen aineiston muodostivat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) lajiliittojen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen seurantakortit sekä empiirisellä kyselytutkimuksella kerätty aineisto. Tutkittavaa ilmiötä mitattiin sähköisellä kyselylomakkeella pääasiassa Likert-asteikollisilla väittämillä ja avoimilla kysymyksillä. Empiirinen aineisto kerättiin lajiliittojen (n=65) huippu-urheilujohtajilta (n=182), jotka vastasivat organisaation luottamus- ja operatiivisesta johtamisesta sekä urheilutoiminnan johtamisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 106 huippu-urheilujohtajaa 58 lajiliitosta. Aineisto analysointiin määrällisin menetelmin tilastollisesti kuvailevilla, yleisvaihtelu- ja riippuvuussuhde analyyseillä. Analyysin perustan muodosti johtamisjärjestelmän määritelmä huippu-urheilujohtajien työtehtävistä ja vastuualueista, yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta sekä päätöksenteosta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lajiliitojen huippu-urheilujohtajat olivat keskimäärin tyytyväisiä käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. Tutkimuksen avoimissa kysymyksissä vastaajat arvioivat, että johtamisjärjestelmän toimivuuteen vaikuttivat esimerkiksi lajiliiton taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Huippu-urheilujohtamisjärjestelmän arvioiden eroavaisuuteen vaikutti merkittävimmin lajiliiton koko. Lisäksi johtamisjärjestelmän arvioiden eroavaisuuteen vaikuttivat vastaajan pääsiallinen työtehtävä lajiliitossa, työsuhde, korvaus ja työsuhteen pituus nykyisessä lajiliitossa. Tutkimuksessa onnistuttiin vastaamaan tutkimuksen tavoitteisiin sekä asetettuihin tutkimuskysymyksiin.

The aim of this study was to examine the elite sports management system in Finnish sports federations. Additionally, it examined whether and what kind of differences existed in the elite sport management systems. The study aimed for understanding the current situation in order to develop Finnish management systems and elite sport in the future. The theoretical part of the thesis consisted three parts: management system, elite sport management and the Finnish sport system from the perspective of sports federations. The research material consisted data from the empirical survey and the secondary source data from Research Institute for Olympic Sport (KIHU). The empirical quantitative questionnaire measured the phenomenon mainly with Likert-scale statements and open-ended question. The empirical data was collected from the elite sport managers (n=182) in Finnish sports federations (n=65), who were responsible for the government, sport activity and operational management. 106 elite sport managers from 58 sports federations responded. The data was analysed with quantitative analysis using descriptive, variation and dependency analyses. The analysis was based on the definition of a management system in this study, which included sport managers task and responsibilities, cooperation and interaction and decision making. The results of the study showed that the elite sports managers of the sports federations rated the management system quite high. In other words, the sport managers were satisfied with the management system in use. In the open questions of the study, respondents estimated that the differences in sports federations financial and human resources effected the effectiveness of the management system. The elite sport management system was most influenced by the size of the sports federation. Additionally, the management system evaluation was influenced by the sport manager primary task in the federation, employment contract, compensation, and the length of employment in the current federation. The thesis succeeded in answering the research objectives and research questions.