Oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta edistävä liikunnanopetus perusopetuksen heterogeenisessa oppilasryhmässä

Abstract

Purpose: The purpose of this study was to examine pupils’ participation and physical activity, and teachers' behavior in heterogeneous, primary-school physical education classes. Methods: The study was a mixed-methods research case study. Its participants included a large third grade class (28 pupils) taught by a female class teacher and a small class of 11 seventh grade pupils taught by a male physical education teacher. The groups were selected using appropriate selection. Both groups were comprised of pupils with excellent learning abilities and learners who needed support. The research data was collected by observing physical education classes for several weeks. The classes were videotaped with two cameras. Pupils and teachers filled out a feedback form after every lesson. The teachers and seventh grade pupils were also interviewed. The research data were analyzed by using systematic observation and qualitative content analysis. Results: The results indicated that the pupils participated in physical education largely in accordance with the objectives of the lessons. However, this high degree of participation did not directly correlate with the high level of physical activity in the pupils. The teachers’ personal interactions with individual pupils, and support of pupils’ initiative proved to be important factors in preventing non-attendance and misbehavior in the PE classes. The results indicated that the groups’ size were related to the teacher's ability to meet students individually. A variety of different methods were found to promote pupils’ participation and physical activity in the heterogeneous groups. These methods can be divided into five main categories: individualizing instructional communication, modifying the physical learning environment, adapting the content of exercises, having a flexible the lesson plan, and supporting the pupils’ involvement. The results of the study confirmed the theoretical notion of physical education as an ecological and didactic system. However, contrary to ecological theory, the initiative of a pupil proved to be more of a stimulant than a preventative factor in studying physical education.

Tarkoitus: Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta sekä opettajan toimintaa heterogeenisen yleisopetuksen oppilasryhmän liikuntatunneilla. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena kahdessa perusopetuksen liikuntaryhmässä. Tutkimukseen osallistui suuri 3. luokan liikuntaryhmä (28 oppilasta), jota opetti naisluokanopettaja sekä pieni 7. luokan liikuntaryhmä (11 oppilasta), jonka opettajana oli miesliikunnanopettaja. Ryhmät valittiin käyttämällä tarkoituksenmukaista valintaa siten, että ryhmissä oli sekä taitavia että tukea tarvitsevia oppilaita. Aineisto kerättiin observoimalla molempia ryhmiä useiden viikkojen ajan. Liikuntatunnit kuvattiin kahdella kameralla ja tunneista pidettiin havaintopäiväkirjaa. Oppilaat ja opettajat täyttivät palautelomakkeen jokaisen oppitunnin jälkeen. Opettajat ja seitsemännen luokan oppilaat myös haastateltiin. Aineisto analysoitiin systemaattisella observoinnilla sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset: Tulokset osoittivat, että oppilaat osallistuivat havainnoituihin liikuntatunteihin suurelta osin oppitunnin tavoitteiden mukaisesti. Tämä korkea osallistumisaste ei kuitenkaan suoraan ollut yhteydessä korkean fyysisen aktiivisuuden kanssa. Oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen liikuntatunneilla ja heidän aloitteellisuutensa tukeminen osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi osallistumattomuuden ja häiriökäyttäytymisen ehkäisemisessä. Ryhmäkoon havaittiin olevan yhteydessä opettajan mahdollisuuksiin kohdata oppilaita yksilöllisesti. Oppilaiden osallistumisen ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi heterogeenisessa ryhmässä löydettiin runsaasti erilaisia keinoja. Nämä tavat voitiin jakaa viiteen pääluokkaan: opetusviestinnän yksilöllistämiseen, fyysisen oppimisympäristön muokkaamiseen, tehtävien sisällön soveltamiseen, tuntisuunnitelman joustamiseen sekä oppilaan osallisuuden tukemiseen. Tutkimuksen tulokset vahvistivat teoreettista käsitystä liikunnanopetuksesta ekologisena ja didaktisena systeeminä. Ekologisen teorian vastaisesti, oppilaan aloitteellisuus osoittautui kuitenkin enemmän liikunnan opiskelua edistäväksi kuin ehkäiseväksi tekijäksi.