Työrauha kaikille -intervention yhteys opettajan luokanhallinnan minäpystyvyyteen sekä opettajan kokemaan luokan työrauhaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Työrauha kaikille –intervention yhteyttä opettajan luokanhallinnan minäpystyvyyteen sekä opettajan kokemaan luokan työrauhaan. Tavoitteena oli myös selvittää, oliko opettajan kokemalla työrauhan muutoksella yhteyttä luokanhallinnan minäpystyvyyden muutokseen sekä oliko opettajan kokemalla luokanhallinnan minäpystyvyydellä ennen Työrauha kaikille –interventiota yhteyttä opettajan kokemaan työrauhan muutokseen intervention aikana. Tutkimus oli kvantitatiivinen interventiotutkimus. Tutkimuksen aineisto koostui Työrauha kaikille –hankkeessa lukuvuonna 2013-2014 kerätystä aineis- tosta, 35:stä yläkoulusta Suomesta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui interventioon valittujen luokkien opettajien vastauksista ennen ja jälkeen Työrauha kaikille -intervention. Kyselylomakkeet selvittivät opettajien kokemaa työrauhaa interventioluokissa (n = 208) sekä opettajien kokemaa luokanhallinnan minäpystyvyyttä (n = 205). Kyselyjen vastaukset analysoitiin t-testillä, Pearsonin korrelaatiokertoimella sekä toistomittaus ANOVA:lla Työrauha kaikille –interventio näytti hieman parantavan opettajan luokanhallinnan minäpystyvyyttä. Lisäksi opettajien kokemalla työrauhan muutoksella näytti olevan vähäistä yhteyttä opettajan luokanhallinnan minäpystyvyyden muutokseen. Sen sijaan opettajien luokanhallinnan minäpystyvyydellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä opettajan kokemaan työrauhan muutokseen. Kuitenkin työrauha näytti paranevan intervention aikana tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi luokanhallinnan minäpystyvyyden perusteella jaetut ryhmät (heikot, keskitasoiset ja vahvat) erosivat työrauhaltaan toisistaan tilastollisesti merkitsevästi niin, että heikot kokivat työrauhan huonoimmaksi, keskitasoiset paremmaksi ja vahvat vieläkin paremmaksi.