Show simple item record

dc.contributor.advisorMero, Antti
dc.contributor.authorHakamäki, Elisa
dc.date.accessioned2019-07-11T09:46:32Z
dc.date.available2019-07-11T09:46:32Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65034
dc.description.abstractJohdanto. Naisten pika-aitajuoksussa 100 m matkalla edetään kymmenen aitaa mahdollisimman nopeasti. Aidat ovat 84 cm korkeita ja vakio etäisyydellä toisistaan. Sujuva aitominen edellyttää syklisten juoksuaskelten ja asyklisten aitomisaskelten yhdistämistä maksimaalisella nopeudella. Fyysisissä ominaisuuksissa korostuu hyvä nopeuden- ja nopeusvoiman taso, liikkuvuus, taitavuus sekä kestävyys. Tässä lajianalyysissä kuvataan naisten pika-aitajuoksun harjoittelun ja valmennuksen kokonaisuutta tutkitun tiedon ja käytännön kokemuksen näkökulmista. Lajin tekniset ja biomekaaniset vaatimukset. Aitajuoksun suoritukseen kuuluvat lähtö, kiihdytys ensimmäiselle aidalle, aidan ylitys, aidalta alastulo, aitaväliaskeleet, uudelleen kiihdytys seuraavalle aidalle sekä loppusileän kiihdytys. Aidan ylityksessä nopeimmilla juoksijoilla on suurempi horisontaalinen nopeus, vähäisempi vertikaalinen nopeus ja lyhyempi tukivaihe askelkontaktissa. Aitavälit naisaituri kykenee juoksemaan nopeimmillaan 9,13 m/s eli 0,93 sekunnissa. Lajin fysiologiset vaatimukset. Huippuaitajuoksijat pystyvät kiihdyttämään vauhtiaan 3.-4. aidalle asti. Maksimivauhti säilytetään 3.-4. aidalta 7.-8. aidalle saakka. Lopussa vauhti alkaa hidastua ja aidan ylityksen laatu heikentyä väsymyksestä johtuen. Väsymyksen syyt ovat pääsääntöisesti fysiologisia johtuen perifeerisistä tekijöistä. Väsyminen ei ole kuitenkaan kovin merkittävä tekijä pika-aitajuoksussa. Nopeimmillaan naiset juoksevat 100 metrin aidat hieman yli 12 sekuntia. Vuonna 2016 juostu Kendra Harrisonin nimissä oleva maailmanennätys on 12,20 s. Suorituksen tärkeimmät energiantuottolähteet ovat välittömät energianlähteet eli adenosiitrifosfaatti- (ATP) ja fosfokreatiinivarastot (FK). Voimaa pika-aitajuoksussa tuotetaan eri tyyppisesti eri nivelkulmilla ja lihaspituuksilla. Suorituksessa korostuu voiman tarve lyhyessä ajassa sekä askelfrekvenssi. Lajin psykologia. Lajin psyykkisiin vaatimuksiin kuuluu ennen kaikkea tahdonvoima, päättäväisyys ja rohkeus. Keskeisiä urheilijan psyykkisiä taitoja ovat kommunikaatio, sitoutuminen, itsesäätely, itseluottamus sekä keskittyminen. Pika-aitajuoksun tila ja valmennusjärjestelmä Suomessa. Suomessa naisten pika-aitajuoksun tulostaso on noussut edeltävän 20 vuoden aikana. Vuonna 2014 juostiin ensimmäistä kertaa 100 m aidat alle 13 sekunnin. Suomen ennätyksen juoksi Nooralotta Neziri aikaan 12,81 s vuonna 2016. Kansallinen kärki on tiivis, joten on hyvin todennäköistä, että tuloskehitys jatkuu edelleen. Urheilija- ja harjoitteluanalyysi. Huippuaitajuoksijat ovat ominaisuuksiltaan nopeita ja vahvoja. Ero aitaennätyksen ja sileän pikajuoksun ennätyksen välillä vaihtelee juoksijasta riippuen keskimäärin 1-1,5 sekunnin välillä. Aituri saavuttaa huipputasonsa monesti 24-30-vuotiaana. Nuoruusvaiheen harjoittelussa painottuu runsas liikunnan määrä, erilaisten liikunnallisten taitojen omaksuminen, fyysisten ominaisuuksien harjoittelu sekä myöhäinen lajiin erikoistuminen yleisurheilulajien sisällä. Lapsuuden ja nuoruusvuosien liikunnan sekä harjoittelun sisältämät nopeusärsykkeet ovat erityisen tärkeitä myöhempää lajissa kehittymistä ajatellen. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen ja ohjelmointi. Käytännön harjoittelussa pyritään kehittämään eri suorituskyvyn osatekijöitä, jotka edesauttavat korkean suoritustason saavuttamisessa. Korostuneessa roolissa on nopeusharjoittelu, jota toteutetaan sekä aitaharjoitteina että sileän juoksuharjoitteina. Muita keskeisiä harjoitettavia ominaisuuksia ovat nopeuden taustaominaisuudet; voima, elastisuus, nopeuskestävyys, rentous, taito ja tekniikka. Kestävyyttä aitajuoksija tarvitsee palautuakseen kovatehoisesta harjoittelusta. Harjoittelu etenee yleisestä harjoittelusta lajinomaiseen, mitä lähemmäs kilpailuja harjoittelussa edetään. Pika-aitajuoksijan valmennuksen ohjelmointi. Harjoittelun ohjelmoinnissa huomioidaan urheilijan aikaisempi harjoittelutausta, kyvyt, fyysiset ominaisuudet, vahvuudet ja heikkoudet urheilijana sekä biologinen ja kronologinen ikä, terveydentila, harjoitteluvuosien määrä sekä muut; mahdollisesti stressiä aiheuttavat tekijät. Ohjelmointi ja vuosisuunnitelman teko aloitetaan kauden päätavoitteesta ja kilpailuista kohti harjoituskauden alkua. Pika-aitajuoksijan makrosykli jaetaan peruskuntokauteen, lajinomaiseen peruskuntokauteen, kilpailuun valmistavaan kauteen, kilpailukauteen sekä ylimenokauteen. Pohdinta. Tutkittua tietoa pika-aitajuoksusta löytyy vuosikymmenien ajalta. Tutkimukset painottuvat kilpailusuorituksen biomekaanisiin analyyseihin. Lajispesifinen valmennus- ja harjoittelutietämys perustuu suuresti valmentajien sekä urheilijoiden kertomaan ja kokemaan. Tutkimusaiheet pika-aitajuoksun havainto- ja sensomotorisista ominaisuuksista ja niiden harjoittamisesta ovat harvinaisia siitäkin huolimatta, että lajissa korostuu liikeaistimusten käyttö suurella suoritusnopeudella. Harjoittelu on kokonaisuudessaan monipuolista, mikä haastaa juoksijaa samalla motivoiden ja kiehtoen. Urheilijoiden kertomuksista nousee esiin lajin luonne; sen monipuolisuus, sähäkkyys, räjähtävyys, vauhti sekä vaaralliset tilanteet. Henkistä vahvuutta ja itseluottamusta tarvitaan, kun kisataan samalla viivalla nainen naista vastaan samalla tekemisestä nauttien.fi
dc.format.extent77
dc.language.isofi
dc.subject.othernaisten pika-aitajuoksu
dc.subject.otheraitajuoksun biomekaniikka
dc.subject.otheraitajuoksun fysiologia
dc.subject.othernopeusharjoittelu
dc.titleNaisten 100 m pika-aitajuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201907113618
dc.type.ontasotSeminar reporten
dc.type.ontasotSeminaarityöfi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience in Sport Coaching and Fitness Testingen
jyx.includeIn.OAItrue
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5013
dc.subject.ysofysiologia
dc.subject.ysobiomekaniikka
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysoaitajuoksu
dc.subject.ysoharjoittelu
dc.subject.ysourheilijat
dc.subject.ysovalmennus
dc.subject.ysojuoksu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record