English as a lingua franca and the importance of Standard English : native English speakers' attitudes

Englannin kielen asema maailmassa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut perin pohjin: Englantia puhutaan nykyään enemmän vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tällaisen muutoksen keskellä on tarpeen miettiä kielen luonnehdintaa uudelleen. Englantia lingua francana (ELF) eli yhteisenä kielenä onkin tutkittu omana varieteettinaan. ELF:ssä kielen puhumisen tavoite ei ole vain täydellinen kieliopillinen osaaminen, äidinkielisten puhujien kanssa kommunikointi tai kielen kulttuurisiin piirteisiin mukautuminen, vaan keskinäisen ymmärryksen saavuttaminen. ELF:ssä onkin huomattu piirteitä, jotka poikkeavat perinteisestä standardienglannista ja joiden syntymisen taustalla on viestinnällinen motiivi: ymmärryksen parantaminen. Olisi tärkeää tutkia englantia äidinkielenään puhuvien näkemyksiä alati muuttuvaan englantiin, sillä myös heidän asemansa muuttuu kielen kokemien muutosten myötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää natiivien asenteita ELF:iä kohtaan. Tarkemmin tutkimus tähtäsi sen selvittämiseen, pitävätkö natiivit standardienglantia ihanteena, jota kohti kaikkien englantia puhuvien tulisi pyrkiä, vai voisivatko he hyväksyä ELF:n pätevänä tapana käyttää englannin kieltä sen sijaan, että sitä verrattaisiin standardienglantiin ja nähtäisiin standardista poikkeavat ilmaisut ja kielelliset muodot vain virheinä. Tutkimus toteutettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin: Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka sisälsi niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisesti kuvailevaa analyysia sekä sisällönanalyysiä. Tutkimuksesta ilmeni, että standardienglantia ihannoiva ideologia kukoistaa edelleen eri muodoissa englantia äidinkielenään puhuvien keskuudessa. Aineistosta nousi esiin myös näkemys, jonka mukaan englanti on joustavaa ja tärkeintä kommunikaatiossa on yhteisymmärryksen saavuttaminen. Näkemyksen takana piili kuitenkin usein ehkä tiedostamatonkin standardikieli-ideologia: Englantia kuvailtiin joustavaksi ja koettiin tärkeäksi, että kielenkäyttöä mukautetaan tilanteen mukaan, mutta tällä usein tarkoitettiin lähinnä ennalta määrättyjä, kulttuurisidonnaisia ajatuksia ja sääntöjä siitä, millainen kielenkäyttö on missäkin tilanteessa sopivaa. Yleisesti koettiinkin, että kieliopillisesti oikean englannin tärkeys riippuu paljon kontekstista. Aineistosta nousi esiin myös arvostus englantia vieraana kielenä puhuvia kohtaan sekä halu pelastaa keskustelukumppanin kasvot.