Psyykkisen stressin välittävä rooli psykososiaalisen työkuormituksen ja eläkeikätoiveen välillä

Aikaisten eläköitymisajatusten taustalla olevien syiden ymmärtäminen ja työurien pidentäminen ovat päättäjien ja organisaatioiden tärkeimpiä tavoitteita, sillä Euroopan työvoima ikääntyy. Psykososiaalinen työkuormitus tarkoittaa tekijöitä, jotka liittyvät työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön ilmapiiriin ja haitallisena se on yhteydessä stressiin. Pitkittyessään stressillä on yhteyksiä fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmiin. Eläkeajatukset viittaavat työntekijän pohdintoihin omasta eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta ja niiden on havaittu ennustavan todellista eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa. Aikaisten eläketoiveiden taustalla voi olla muun muassa huono terveys tai kuormittava työ. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia psykososiaalisen työkuormituksen ja psyykkisen stressin välisiä yhteyksiä ja niiden yhteyksiä keski-ikäisten eläkeikätoiveeseen. Lisäksi tarkasteltiin, toimiiko psyykkinen stressi välittävänä tekijänä psykososiaalisen työkuormituksen ja eläkeikätoiveen välillä. Tutkimus perustui Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimuksen (alkuperäinen N = 369) 50-vuotiaisiin tutkittaviin. Psyykkistä stressiä arvioitiin General Health Questionnaire –kyselyllä, psykososiaalista työkuormitusta kartoitettiin kysymällä työn haasteellisuudesta, vaikutusmahdollisuuksista, aikapaineista, työuupumuksesta sekä työyhteisön antamasta tuesta ja arvostuksesta. Psykososiaalista työkuormitusta koskevat kyselyt pohjautuivat muun muassa Karasekin työn sisältö -kyselyyn ja Työterveyslaitoksen työstressikyselyyn. Eläkeikätoive määriteltiin kysymällä tutkittavan omaa eläköitymisen ajankohdan toivetta. Tilastollisina menetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiota, Fisherin Ztestiä sekä lineaarista regressioanalyysia. Miesten ja naisten korrelaatiokertoimissa oli havaittavissa eroja, joten analyysit tehtiin molemmille sukupuolille erikseen. Miehillä korkeampi työn haasteellisuus (p<.05) sekä alhainen psyykkinen stressi (p<.05) olivat yhteydessä myöhäisempään eläkeikätoiveeseen. Naisilla mikään psykososiaalinen työkuormitustekijä tai psyykkinen stressi ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä eläköitymisen ikätoiveeseen (p> .05). Miehillä korkea työuupumus selitti korkeaa psyykkistä stressiä (p<.01). Naisilla korkea työuupumus ja vähäiset työn haasteet selittivät korkeampaa psyykkistä stressiä (p<.01). Psyykkinen stressi ei toiminut välittävänä tekijänä psykososiaalisen työkuormituksen ja eläkeikätoiveen yhteyden välillä. Tämä tutkimus osoittaa, että työn tulisi olla riittävän haasteellista psyykkisen stressin ja mahdollisen aikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi. Sukupuolten välillä on eroja eläkeikätoiveen taustalla olevissa tekijöissä. Korkea psyykkinen stressi voi toimia aikaisemman eläkeikätoiveen riskitekijänä ainakin miehillä. Psyykkisellä stressillä on yhteys psyykkisiin häiriöihin ja tämän tutkimuksen tulokset korostavat psykososiaalisten työkuormitustekijöiden merkitystä psyykkisen stressin kokemisessa.