Aerobisen suorituskyvyn, potkutaidon, ylävartalon voimantuoton sekä kilpailusuorituskyvyn muutokset 11-14 -vuotiailla Suomen kärkiuimareilla vuosina 2012-2017

Abstract

Johdanto. Vesi luokitellaan semisolidiksi aineeksi kuten ilma. Se on kuitenkin noin 1000-kertaa tiheämpää kuin ilma ja aiheuttaa huomattavan vastuksen uimarin liikkumiselle vedessä. Vastusvoiman määrä riippuu uimarin koosta, muodosta, nopeudesta (McArdle ym. 2015, 220.), ja asennosta (Miyashita 1999). Vapaauinnin mekaaninen hyötysuhde onkin vain 5-9,5%. Tämän vuoksi saman matkan eteneminen kuluttaa noin neljä kertaa enemmän energiaa uiden kuin juosten. (McArdle ym. 2015, 220.) Suorituskyvyn ja energiantuotollisten adaptaatioiden arviointi urheilussa ovat kriittisiä testauksen elementtejä urheilijalle ja valmentajalle. Kyky monitoroida vuosittaisia muutoksia tarjoaa perustavaa laatua olevaa tietoa uimareiden mukautumisesta kauden jaksotukseen (Costa ym. 2013a). Altaan ulkopuolisissa testeissä saatujen voima-arvojen ja vettä vasten tuotettujen voimien välinen suhde on vaikea määrittää, koska liikkuminen vedessä on hyvin monimutkaista ja voimia vaikea määrittää (Morouҫo ym. 2011a). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 11-14 -vuotiaiden Suomen kärkiuimareiden aerobisen suorituskyvyn, potkutaidon, ylävartalon voimantuoton sekä kilpailusuorituskyvyn muutoksia vuosien 2012 ja 2017 välillä. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia aerobisen suorituskyvyn, potkutaidon sekä ylävartalon voimantuoton korrelaatiota kilpailusuorituskyvyn kanssa. Menetelmät. Testeinä toimivat 3x300 metrin vapaauintitesti, 200 metrin sekauinnin potkutesti, 25 metriä delfiinipotkuja sukeltaen mahallaan sekä selällään, maksimitoistomäärä leuanvedossa sekä 30 sekunnin punnerrustesti. Kilpailusuorituksena tarkasteltiin sekä korkeimpia saavutettuja FINA-pisteitä, 50-400 metrin vapaauinneissa saavutettuja korkeimpia FINA-pisteitä, että 100 metrin vapaauinnin kilpailuissa uitua aikaa. Testitulokset kerättiin Suomen Uimaliiton järjestämillä Rollojoukkueen leireillä vuoden 2012 syksystä vuoden 2017 kevääseen. Rollojoukkueen leirit ovat Suomen Uimaliiton maajoukkuetoiminnan ensimmäinen askel. Niille valitaan Rudolph-pisteiden perusteella joka syys- ja kevätkausi 25 parasta 12-13- vuotiasta poikaa ja 25 parasta 11-12-vuotiasta tyttöä. Tulokset. Ikäluokkien välisiä eroja niin leireillä tehtyjen testien tulosten kuin kilpailusuorituskyvyn perusteella löytyi vain kahdesta muuttujasta. Vuonna 2002 syntyneet pojat vetivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän leukoja kuin vuonna 1999 syntyneet pojat ja vuonna 2002 syntyneet tytöt olivat nopeampia 25 metrin delfiinipotkutestissä sukeltaen selällään kuin vuonna 2003 syntyneet tytöt. Voidaan siis todeta vapaauinnin aerobisen suorituskyvyn, potkutaidon, ylävartalon voimantuoton sekä kilpailusuorituskyvyn pysyneen samalla tasolla 11-12-vuotiaiden tyttöjen sekä 12-14-vuotiaiden poikien kärkiuimareiden osalta vuodesta 2012 vuoteen 2017. Kaikki leirillä altaassa tehdyt testit korreloivat kaikkien kilpailusuorituskykymuuttujien kanssa niin kaikilla uimareilla yhdessä kuin pojilla ja tytöillä erikseen. Altaan ulkopuolisista testeistä leuanvedon toistomaksimitesti korreloi kaikkien kilpailusuorituskykymuuttujien kanssa, kun analyysissä olivat mukana kaikki uimarit, mutta pelkästään pojilla ja pelkästään tytöillä se ei korreloinut minkään kilpailusuorituskykymuuttujan kanssa. Kolmenkymmenen sekunnin punnerrustesti puolestaan korreloi koko otoksella tilastollisesti merkitsevästi positiivisesti sekä absoluuttisesti parhaiden että vapaauinnin parhaiden FINA-pisteiden kanssa ja negatiivisesti 100 metrin vapaauinnin ajan kanssa. Pelkillä pojilla tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot löytyivät molempien FINA-pisteiden kanssa ja tytöillä vapaauinnin FINA-pisteiden kanssa. Johtopäätökset. Viiden vuoden seurantajakson (2012-2017) aikana 11-12 –vuotiaiden tyttöjen ja 12-14 –vuotiaiden poikien ikäluokkien kärkiuimareiden taso on pysynyt suunnilleen samana niin kilpailusuorituskyvyn kuin aerobisen suorituskyvyn, potkutaidon sekä ylävartalon voimantuoton osalta. Rollojoukkueen leireillä käytettävät allastestit korreloivat hyvin kilpailusuorituskyvyn kanssa, altaan ulkopuoliset testit eivät yhtä selkeästi. Altaassa tehtävät testit näyttävät ennustavan lapsilla paremmin kilpailusuorituskykyä kuin altaan ulkopuolella tehtävät testit.