Milloin lapsi on valmis koulutielle? : diskurssianalyysi koulukypsyyden käsittelystä Opettajain Lehdessä vuosina 1950-1973
Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen yhteiskunta koki suuria muutoksia väestö- ja elinkeinorakenteiden muuttuessa. Yhteiskunnallisena tavoitteena oli hyvinvointivaltion rakentaminen, mikä korosti suomalaisen koululaitoksen kehitystarvetta. Koulutuksellinen tasa-arvo ja lasten yksilöllisen kehityksen huomioiminen nousivat entistä tärkeämmiksi yhteiskunnallisiksi tavoitteiksi. Yhtenä ratkaisuna lasten kehityksellisten erojen tasaamiseksi ehdotettiin koulukypsyyden mittaamista. Koulukypsyyden käsite omaksuttiin Suomeen Saksasta 1940-luvulla. Koulukypsyystesteillä mitattiin lapsen kehityksellistä tasoa, jonka mukaan pystyttiin ennustamaan lapsen menestyminen koulun ensimmäisellä luokalla. Kypsymättömäksi todetut lapset saattoivat lykätä koulunaloitustaan vuodella.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen koulukypsyyden käsittelyä aikansa suurimmassa opettajien ammattilehdessä, Opettajain Lehdessä, vuosien 1950–1973 aikana. Tutkimustehtävänä selvitän, miten koulukypsyyden käsittely näkyi asiantuntijadiskursseissa ja miten käsite muodostui aikansa kontekstissa. Tarkastelen, millaisia diskursseja koulukypsyyden käsittelystä nousee Opettajain Lehdessä esille ja ketkä näihin diskursseihin osallistuivat. Tutkimuksen analyysi tapahtuu tulkitsevan diskurssianalyysin menetelmää hyödyntäen.
Tutkimuksessa selviää, että vuosien 1950–1973 aikana Opettajain Lehdessä koulukypsyys yhdistyi kolmeen suurempaan diskurssiin. Koulukypsyyttä käsiteltiin yhteiskuntapoliittisista, psykologisista ja taloudellisista näkökulmista. 1950-luvulla koulukypsyyskeskustelu Opettajain Lehdessä yhdistyi suomalaisten kasvaviin pyrkimyksiin saada lapsi kouluun ennen oppivelvollisuusikää sekä keskusteluun sosiaalisesta, alueellisesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta. 1950-luvulla kiihtynyt keskustelu koulukypsyydestä kulminoitui koulukypsyystestien käyttöönottoon. Lähes jokainen koulunsa aloittava lapsi haluttiin testata ennen ensimmäisen luokan alkua.
Tutkimus osoittaa, että keskustelu koulukypsyydestä muuttui aikansa kasvatustieteellisten ja psykologisten kehityssuuntien mukaan. 1960-luvun lopulla koulukypsyys yhdistyi alkavaan esikoulukeskusteluun sekä koulupsykologien aseman puolesta puhumiseen. Opettajain Lehdessä koulukypsyys nousi esille useaan otteeseen 1950–1960-luvulla, mutta jäi vähitellen peruskoulu-uudistuksen varjoon 1970-luvun alussa. Koulukypsyyden käsite vaihtui 1970-luvulla kouluvalmiuden käsitteeksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
''Tärkeintä on, että osatahan olla'' : esiopetusikäisten lasten vanhempien näkemyksiä lapsensa kouluvalmiudesta
Tenhunen, Anni (2013)Tenhunen, A. 2012. ’’Tärkeintä on, että osatahan olla’’. Esiopetusikäisten lasten vanhempien näkemyksiä lapsensa kouluvalmiudesta. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen Pro gradu - tutkielma. 92 ... -
Kouluvalmiuden ja temperamentin välinen yhteys vanhemman arvioimana
Leppänen, Emmi; Penttilä, Sonja (2016)Leppänen, Emmi ja Penttilä, Sonja. 2016. Kouluvalmiuden ja temperamentin välinen yhteys vanhemman arvioimana. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 70 sivua. Tässä ... -
Paikoillanne, valmiit, kouluun!
Katajalaakso, Mirva (2019)Yleisessä julkisessa varhaiskasvatuskeskustelussa on viime vuosina noussut vahvasti esiin yhteiskunnan pyrkimys saattaa yhä suurempi osa lapsista varhaiskasvatuksen piiriin. Keskustelua on käyty myös esiopetuksen muuttamisesta ... -
Esiopetuksen laaja-alaiset osaamisalueet kouluvalmiustaidoissa: Esi- ja alkuopettajien näkemyksiä kouluvalmiudesta
Moilanen, Laura (2018)Kouluvalmius on laajasti tutkittu aihe, ja kaksi eri koulutusastetta tiukasti toisiinsa yhdistävä tekijä. Tämä tutkimus tuo uuden näkökulman kouluvalmiuteen vuonna 2016 voimaan tulleiden Esiopetuksen opetussuunnitelman ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.