The use of mobile devices in English teaching : a survey study on Finnish high school teachers’ perceptions

Teknologian kehitys tarjoaa opetukseen jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia. Erilaisten laitteiden käytöstä on tullut osa koulutyötä ja myös mobiililaitteita käytetään nykyään laajalti oppitunneilla. Koulut voivat tarjota opetuskäyttöön esimerkiksi tabletteja ja lisäksi oppilaiden omia älypuhelimia voidaan käyttää erilaisten tehtävien yhteydessä. Englannin kielen opiskeluun erilaiset sovellukset tarjoavat monenlaisia uusia mahdollisuuksia, joita pystyy soveltamaan kielten eri osa-alueiden harjoitteluun. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää, kuinka paljon mobiililaitteita hyödynnetään englannin lukio-opetuksessa. Lisäksi mobiililaitteiden hyötyä opetuksessa pyrittiin selvittämään sekä yleisellä tasolla, että kielen eri osa-alueiden opetuksessa. Tarkasteltaviksi kielen osa-alueiksi tutkielmassa valikoituivat kuuntelun harjoitteleminen, suullinen työskentely, luetun ymmärtäminen sekä kirjoittaminen. Tavoitteena oli selvittää, käytetäänkö mobiililaitteita yhtä paljon eri osa-alueiden opettamisessa, sekä kokevatko opettajat niiden käytön yhtä hyödyllisenä eri osa-alueiden opetuksessa. Aineistonkeruu tapahtui verkkokyselyn avulla, johon vastasi yhteensä 54 lukion opettajaa. Suurin osa kyselyn kysymyksistä oli suljettuja kysymyksiä, jotka analysoitiin tilastollisin menetelmin. Lisäksi kyselyssä oli kaksi avointa kysymystä, joiden analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa saatiin selville, että mobiililaitteiden käyttö koetaan hyödylliseksi ja niitä käytetään laajalti englannin lukio-opetuksessa. Aineiston perusteella mobiililaitteita käytettiin jokaisen kielen osa-alueen opettamisessa melko saman verran. Niiden käytössä nähtiin monia hyötyjä, esimerkiksi tiedonhaku ja erilaisten itsenäisten harjoitusten toteuttaminen luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella. Eri osa-alueiden välillä selvin ero hyödyllisyydessä oli kirjoituksen opettamisessa. Laitteiden näytön koko ja näppäimistön puuttuminen nähtiin ongelmallisina. Jatkotutkimuksissa kohderyhmää voisi laajentaa, sekä aineiston monipuolisuutta syventää esimerkiksi haastattelujen avulla.