Lasten jalkapallovalmentajien vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen

Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää, millaista vuorovaikutusosaamista lasten jalkapallovalmennus valmentajalta edellyttää, sekä miten lasten jalkapallovalmentajien vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti valmentaja-pelaaja-vuorovaikutussuhdetta vuorovaikutusosaamisen kontekstina. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineistonkeruu tehtiin teemahaastatteluiden avulla. Kaikki haastattelut suositettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kokenutta lasten jalkapallovalmentajaa. Tulokset osoittavat lasten jalkapallovalmentajan vuorovaikutusosaamisen vaativan laajaa ja monipuolista vuorovaikutustaitojen hallintaa. Valmentajien käsitysten mukaan lasten jalkapallovalmennustyön vuorovaikutuksen kannalta tärkeimpiä taitoja ovat suhteen luomisen ja vahvistamisen taidot, metakognitiiviset viestintätaidot, kuuntelemisen taidot, eri ikäisten pelaajien kohtaamisen taidot, opettamisen taidot, innostamisen taidot, nonverbaalisen viestinnän taidot sekä kyky toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Haastateltujen valmentajien käsityksen mukaan vuorovaikutusosaaminen on keskeinen osaamisalue lasten jalkapallovalmentajan työssä. Lisäksi valmentajien käsitysten mukaan valmentajan vuorovaikutusosaamisella on ilmeinen yhteys pelaajakehityksen kannalta olennaiseen pelaajan harjoittelumotivaation kasvamiseen. Lasten jalkapallovalmentajan vuorovaikutusosaamisen edellytykset vaihtelevat valmennuskontekstin mukaan. Valmentajalta edellytetään siis monipuolista ja mukautumiskykyistä vuorovaikutusta pelaajien kanssa eri ympäristöissä, kuten harjoituksissa, ottelutapahtumissa ja turnauksissa. Lisäksi tulokset osoittavat, että valmennustyö on kehittänyt valmentajien ymmärrystä vuorovaikutuksesta, täsmentänyt heidän viestijäkuvaansa, kehittänyt heidän vuorovaikutustaitojaan ja viestintärohkeutta. Aineiston mukaan valmentaminen siis itsessään kehittää valmentajien vuorovaikutusosaamista. Muita kehittymisen tapoja ovat mallista oppiminen, mentorointi, kollegiaaliset keskustelut, virheistä oppiminen sekä kouluttautuminen. Vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä myös muilla elämänalueilla kuten työelämässä, harrastuksissa tai kohtaamisissa perheen ja ystävien kanssa. Tämän tutkielman tulokset ovat hyödynnettävissä laajasti jalkapallovalmentajien osaamisen kehittämisessä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi jalkapallovalmentajien koulutuksen kehittämisessä paikallisesti seuratasolla tai valtakunnallisesti Palloliiton tasolla. Haastateltavien käsitysten perusteella vaikuttaa siltä, että lasten jalkapallovalmentajien vuorovaikutusosaamiseen panostaminen kasvattaisi suomalaisen jalkapallon kilpailukykyä kansainvälisesti.