"Jokainen piirtää oman kohtalonsa" : tutkimus 1990-luvulla Suomeen muuttaneiden Turkin kurdien sopeutumiskertomuksista

Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut 1990-luvulta alkaen. Tässä kandidaatintutkielmassa kartoitetaan Turkista muuttaneiden kurdien sopeutumista Suomeen. Pohdin, miten kurdit ovat löytäneet oman paikkansa uudessa yhteiskunnassa, miten he kokevat paikallisten suhtautuneen heihin sekä sitä, mitä teemoja sopeutumiseen liittyeen nousee. Tämän lähihistoriallisen narratiivitutkimuksen menetelmänä on yksilöhaastattelu, ja tutkimus heijastelee etnologian sekä yhteiskuntatieteiden näkökulmaa. Haastateltavina olivat viisi Turkin kurdia, jotka työskentelivät pizzerioissa ja olivat muuttaneet Suomeen vuosien 1991 - 2002 välillä. Yhtä lukuunottamatta haastateltavat olivat miehiä. Haastattelujen perusteella suomalaisuus, ihmissuhteet, suomen kielen oppiminen, työn saaminen, sekä oma asenne olivat sopeutumisprosessissa merkittävässä asemassa. Vaikeaksi Suomeen integroitumisen nähtiin olevan kurdilaisilla kotiäideillä, joilla ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia luoda ihmissuhteita tai oppia suomen kieltä kuin työssäolevilla kurdimiehillä. Informanttien kertomuksissa henkilökohtainen historia, nykyhetki ja tulevaisuus linkittyivät sopeutumisprosessiin. Keskeisiä sopeutumisessa olivat maahanmuuttajan oma aktiivisuus ja elämänmyönteisyys, jotka auttoivat pääsemään eteenpäin elämässä.