Yläkouluikäisen oppilaan musiikillinen minäkäsitys : tapaustutkimus 8. luokkalaisille

Kuka minä olen, millainen minä haluaisin olla ja millainen olen muiden mielestä? Näitä kysymyksiä varmasti moni yläkouluikäinen nuori pohtii. Myös musiikintunneilla tarkastellaan näitä kysymyksiä. Tulamon (1993) määritelmässä musiikillinen minäkäsitys koostuu kolmesta eri ulottuvuudesta. Näitä ulottuvuuksia ovat tiedostettu musiikillinen minäkäsitys, musiikillinen ihanneminäkäsitys sekä musiikillinen toveriminäkäsitys. Ulottuvuudet jakautuvat neljään eri osa-alueeseen, joita ovat musiikillinen suoriutumisminäkäsitys, sosiaalinen musiikillinen minäkäsitys, emotionaalinen musiikillinen minäkäsitys sekä fyysis-motorinen musiikillinen minäkäsitys. Tässä tutkielmassa tutkin yläkouluikäisen oppilaan musiikillista minäkäsitystä, sen yhteyttä tuntiaktiivisuuteen sekä sitä, miten opettajan ja oppilaan näkemykset kohtaavat oppilaita arvioidessa. Tutkimuksen kohteena oli eritoten tiedostettu musiikillinen minäkäsitys, mutta myös musiikillista toveriminäkäsitystä sivuttiin. Tutkielman aineisto on kerätty uusmaalaisesta koulusta kevätlukukauden 2019 aikana. Tutkimukseen osallistui kaksi ryhmää kahdeksasluokkalaisia, joilla oli pakollisia musiikintunteja. Aineistonkeruumenetelminä toimi oppilailla teetetty kyselylomake sekä opettajalle tehty teemahaastattelu. Kyselylomakkeessa hyödynsin Tulamon (1993) laatimia kriteerejä musiikillisen minäkäsityksen osa-alueista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ryhmädynamiikalla on vaikutusta musiikilliseen minäkäsitykseen. Kiinteässä ryhmässä musiikillinen minäkäsitys oli myönteisempi. Myös ryhmädynamiikan ja tuntiaktiivisuuden välillä oli havaittavissa yhteys. Suurin osa oppilaista, jotka kokivat ryhmädynamiikan myönteiseksi, pitivät itseään aktiivisina. Opettajan käsitys oppilaista ja oppilaiden käsitys itsestään pääsääntöisesti kohtasivat. Kyseessä oli harkinnanvarainen näyte. Musiikillista minäkäsitystä on tutkittu vähän, joten jatkotutkimukselle olisi tarvetta.