Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHäkkinen, Keijo
dc.contributor.advisorWalker, Simon
dc.contributor.authorVirtanen, Roosa
dc.date.accessioned2019-06-06T09:46:31Z
dc.date.available2019-06-06T09:46:31Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64409
dc.description.abstractJohdanto. Yksittäinen voimaharjoitus aiheuttaa hermolihasjärjestelmän kuormittumista hermostollisten ja hormonaalisten vasteiden myötä. Nopeusperusteisessa voimaharjoittelussa (VBRT) harjoituksen aiheuttamaa hermolihasjärjestelmän väsymystä voi mitata määrittämällä toistojen nopeuden vähentymä sarjassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nopeusperusteisen voimaharjoituksen akuutteja neuromuskulaarisia ja seerumin hormonipitoisuuksien vasteita naisilla ennen ja jälkeen nopeusperusteisen voimaharjoittelujakson. Menetelmät. 16 fyysisesti aktiivista naista (ikä 25,9 ± 3,2 vuotta) tekivät kaksi kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan nopeusperusteista voimaharjoittelua nopeuden vähentymällä 20 tai 40 % (VL20% tai VL40%). Ennen ja jälkeen harjoitusjakson tutkittavat suorittivat viiden sarjan takakyykkykuormituksen akuuteissa mittauksissa. Kuormituksen akuutteja vaikutuksia mitattiin heti kuormituksen jälkeen ja 24 h kuormituksen jälkeen. Tutkittavia neuromuskulaarisia muuttujia olivat kevennyshyppy (CMJ), voima ja RFD isometrisessä jalkaprässissä, konsentrinen keskinopeus (MPV) ja -teho (MPP) nopeusperusteisessa kyykkytestissä, EMG VLja VM-lihaksista sekä seerumin kreatiinikinaasipitoisuus ja veren laktaatin pitoisuus. Seerumin hormonipitoisuuksista mitattiin testosteroni, kortisoli ja kasvuhormoni. Tulokset. CMJ ja isometrinen voima (500−1500 ms) heikkenivät akuutisti 11−26 % heti kuormituksen jälkeen molemmilla ryhmillä. Ainoastaan VL40% -ryhmällä isometrinen voima ei ollut palautunut takaisin 24 h kuormituksen jälkeen alkutesteissä. RFD pieneni VL40% - ryhmällä lopputesteissä 17 ± 14 %. IEMG isometrisessä jalkaprässissä laski akuutisti molemmilla ryhmillä lopputesteissä. MPV:ssa ja MPP:ssa sekä seerumin testosteronipitoisuudessa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia. Kortisoli kasvoi heti kuormituksen jälkeen alkutesteissä VL40% -ryhmällä (Pre:189 ± 81 nmol / l, Post: 353 ± 112 nmol / l). Kasvuhormoni kasvoi heti kuormituksen jälkeen ja kreatiinikinaasi 24 h kuormituksen jälkeen molemmilla ryhmillä alkutesteissä ja VL40% -ryhmällä lopputesteissä. Laktaatti oli koholla molemmilla ryhmillä 3 min kuormitusten jälkeen ja VL40% -ryhmällä 10 min kuormituksen jälkeen, minkä lisäksi se oli 3 ja 10 minuuttia kuormituksen jälkeen merkitsevästi enemmän koholla VL40% -ryhmällä verrattaessa VL20% -ryhmään. Kahdeksan viikon harjoitusjakson jälkeen VL20% -ryhmällä oli kehittynyt CMJ, isometrinen voima, kyykyn MPV ja MPP sekä IEMG isometrisessä jalkaprässissä, kun VL40% -ryhmällä oli kehittynyt vain CMJ ja kyykyn MPP. Pohdinta. Tämän tutkimuksen perusteella VL40% -harjoitus aiheuttaa suurempaa akuuttia väsymystä kuin VL20% -harjoitus. VL20% -harjoituksesta palautuu 24 tunnissa, mutta VL40 -harjoituksesta palautuminen kestää yli vuorokauden. Kahdeksan viikon harjoitusjaksolla on hyödyllisempää tehdä VL20% -harjoittelua kuin VL40% -harjoittelua, sillä VL20% - harjoittelulla kehittyvät tehomuuttujien lisäksi myös isometrinen voima ja lihasaktivaatio. Kahdeksan viikon VBRT -harjoitusjakso nopeuden vähentymällä 40 % voi olla liian kuormittava naisille, minkä takia se ei aiheuta yhtä paljon adaptaatioita kuin VL20% -harjoitusjakso.fi
dc.description.abstractIntroduction. A single resistance exercise causes neuromuscular and hormonal responses. In velocity-based resistance training (VBRT) neuromuscular fatigue caused by exercise can be measured by determining a velocity loss in a set. The aim of this study was to investigate the effects of velocity-based resistance training on acute neuromuscular and hormonal responses before and after a prolonged strength training period in women. Methods. 16 physically active women (age 25,9 ± 3,2 years) performed twice per week an 8-week velocity-based strength training period using the velocity loss of 20 or 40 %. 5 sets of back squat loading were performed in acute measurements before and after training period. The acute responses of the loading were measured immediately after and 24 h post the loading. CMJ, max force and RFD in isometric leg press, MPP and MPV in velocity-based squat test, EMG of VL- and VM -muscles, serum creatine kinase concentrations and blood lactate concentrations were measured. Serum testosterone, cortisol and growth hormone concentrations were also measured. Results. CMJ and isometric force (500−1500 ms) decreased 11−26 % acutely immediately after the loading in both groups. Only in VL40% group max force was decreased also after 24 h loading in pre-tests. RFD decreased 17 ± 14 % in VL40% group in post-tests. There were no statistical differences in MPP or MPV. IEMG in isometric leg press decreased in both groups in post-tests. There were no statistical differences in serum testosterone. Cortisol increased straight after loading in pre-tests in VL40% group (from 189 ± 81 to 353 ± 112 nmol / l). Growth hormone increased in both groups in pre-tests and in VL40% group in post-tests. Creatine kinase was increased in both groups 24 h after loading in pre-tests and in VL40% group in post-tests. Lactate increased in both groups 3 minutes after loading, but it was increased 10 minutes after loading only in VL40% group in pre- and post-tests. Lactate increased statistically more in VL40% group compared to VL20% group 3 and 10 after loading. Discussion. The results of this study suggest that VL40% protocol causes more acute fatigue than VL20% protocol. The recovery from VL20% protocol takes only 24 hours, but the recovery from VL40% protocol takes more than 24 hours. In 8-week training period it is more use-ful to do VL20% training than VL40% training because VL20% training develops not only power but also strength and muscle activation. An 8-week VBRT period can be too strenuous for women, on, it does not cause as much adaptations as VL20% training period.en
dc.format.extent83
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othernopeusperusteinen voimaharjoittelu
dc.subject.otherakuutit vasteet
dc.subject.otherhermolihasjärjestelmä
dc.titleAkuutit neuromuskulaariset ja hormonaaliset vasteet sekä palautuminen nopeusperustaisesta voimaharjoituksesta naisilla ennen ja jälkeen kahdeksan viikon harjoittelujakson
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906063053
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience in Sport Coaching and Fitness Testingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5013
dc.subject.ysohormonit
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot