Suomalainen ihannevanhempi

Vanhemmuuden ihanteet, ja etenkin niiden täyttymättömyys, voivat olla merkittävä riski uupumiselle vanhempana. Aihetta ei ole kuitenkaan tutkittu aikaisemmin. Tässä pro-gradu tutkielmassa kartoitettiin suomalaisten vanhempien käsityksiä ihannevanhemmuudesta ja yhteiskunnan ihanteista. Lisäksi tutkittiin vanhempien syyllisyyden kokemusta ihanteiden täyttymättömyydestä ja sen yhteyttä vanhemmuuden uupumukseen. Opinnäytetyö tehtiin osana Jyväskylän yliopiston Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 1431 vanhempaa (93 % naisia). Internet-kyselyllä kerätyt vastaukset ihannevanhemman ominaisuuksista ja koetuista yhteiskunnan ihanteista luokiteltiin ja suurimmiksi nousseita luokkia vertailtiin. Äitien ja isien käsitykset ihannevanhemmuudesta olivat suurimmalta osin samoja. Molemmilla sukupuolilla esiintyi suurimpien omia ihanteita koskevien luokkien joukossa muun muassa rakastava, kärsivällinen ja läsnä oleva. Raportoidut omat ja yhteiskunnan ihanteet erosivat jossain määrin toisistaan; suurimpien yhteiskunnan ihanteita koskevien luokkien joukkoon nousivat epäitsekäs, urasuuntautunut & kouluttautunut, varakas, kotitaloustaitoinen, ahkera ja epärealistiset odotukset vanhemmalle, jotka eivät nousseet omiin ihanteisiin liittyvien suurimpien luokkien joukkoon. Vanhemmat kokivat syyllisyyttä sitä enemmän, mitä huonommin he toteuttivat omia ihanteitaan. Yhteyttä ei ollut yhteiskunnan ihanteiden täyttymättömyyden ja siitä koetun syyllisyyden välillä. Äidit kokivat syyllisyyttä enemmän kuin isät. Mitä enemmän äidit raportoivat syyllisyyttä omien ja koettujen yhteiskunnan ihanteiden täyttymättömyydestä, sitä enemmän he kokivat vanhemmuuden uupumusta. Isät kokivat sitä enemmän vanhemmuuden uupumusta, mitä enemmän he raportoivat syyllisyyttä omien ihanteiden täyttymättömyydestä. Tässä tutkimuksessa osoitettiin vanhempien kokeman syyllisyyden liittyvän keskeisesti vanhemmuuden uupumukseen. Koska vanhemmuuden uupumus on merkittävä riskitekijä vanhempien kasvatustehtävän laiminlyömiselle ja esimerkiksi lasten kaltoinkohtelulle, tarvitaan interventioita vanhemmuuden uupumuksen vähentämiseksi. Vanhempien kokemaa syyllisyyttä vähentäviä interventioita tulee kehittää ja niiden vaikuttavuutta vanhemmuuden uupumukseen sekä siitä aiheutuviin negatiivisiin seurauksiin tulee tutkia.