Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMäkelä, Anni
dc.date.accessioned2019-06-05T11:22:51Z
dc.date.available2019-06-05T11:22:51Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64363
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastelen, millaista kuvaa kriitikot rakentavat itsestään runouskritiikeissä ja millaisilla kielellisillä keinoilla. Aihe on ajankohtainen, sillä identiteettiin ja valtaan liittyvät kysymykset ovat nostaneet myös kriitikon roolin kirjallisuuskeskustelun keskiöön. Myös uudet julkaisualustat ovat muuttaneet ammattikriitikon asemaa. Viime aikoina on tutkittu kirjoittajan viittaamista itseensä tekstissä eri tekstilajien lähtökohdista, mutta kriitikoiden itserepresentaatiota ei ole vielä tutkittu. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten kriitikot viittaavat itseensä kritiikeissä. Tutkielma sijoittuu diskurssintutkimuksen ja lingvistisen tekstintutkimuksen aloille, ja sen teoreettinen viitekehys koostuu systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta ja representaation käsitteestä. Käytän tutkimuksessani kriitikoiden itserepresentaatiosta käsitettä kritiikkiminä. Tutkielmani aineisto koostuu neljästä runouskritiikistä, jotka on julkaistu Kritiikki: Nuoren Voiman kirjakatsaus nimisessä kritiikkeihin keskittyvässä kirjallisuuslehdessä. Aineisto kerättiin lehden viimeisimmästä eli vuoden 2017 vuosikerrasta, joka koostuu kahdesta lehdestä. Molemmista lehdistä valikoitui aineistoon runouskategorian kaksi pisintä kritiikkiä. Aineistoa analysoitiin laadullisesti hyödyntämällä SF-kieliteorian metafunktioita. Aineiston kritiikeissä kritiikkiminää rakennettiin monenlaisilla kielellisillä keinoilla. Yksikön 1. persoona, modukset ja muut modaaliset kielenainekset olivat kriitikon keskeisiä keinoja viitata itseensä suoraan. Implisiittinen kritiikkiminä rakentui erityisesti hyödyntämällä nollapersoonaa ja lukijan roolia sekä eriasteisia modaalisia sanavalintoja. Kriitikko saattoi häivyttää itseään tekstistä käyttämällä passiivia tai relationaalisen prosessityypin väitelauseita. Lukukokemusta kielennettiin yleensä mentaalisilla prosesseilla, mutta materiaaliset prosessit olivat myös mahdollisia erityisesti eksplisiittisen kritiikkiminän representaatioissa. Kirjoittajan tyyli ja kielelliset valinnat vaikuttavat oleellisesti kritiikkiminän representaatioon, ja kritiikin tekstilaji sallii erilaisia representaatioita. Kriitikko kirjoittuu tekstiin ensisijaisesti asiantuntijana, joka saattaa kuitenkin samastaa itsensä oletettuun lukijaryhmään. Kriitikko voi joko rakentaa eksplisiittistä ja läsnäolevaa kritiikkiminää tai häivyttää itsensä tekstin taustalle. Tällöin kritiikkiminä rakentuu lähinnä implisiittisesti.fi
dc.format.extent33
dc.language.isofi
dc.subject.otherkritiikkiminä
dc.titleKritiikkiminän rakentuminen kirjallisuuskritiikeissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906052978
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysorepresentaatio
dc.subject.ysodiskurssintutkimus
dc.subject.ysokirjallisuuskritiikki
dc.subject.ysokritiikki
dc.subject.ysotekstintutkimus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot