Ensimmäisellä luokalla mitattujen lukujonotaitojen yhteys laskusujuvuuteen kolmannella luokalla
Päivämäärä
2019Matematiikan oppimisessa keskeinen tavoite on laskusujuvuuden saavuttaminen. Laskusujuvuudella tarkoitetaan nopeutta ja tarkkuuttaa peruslaskutoimituksia, kuten yhteen- ja vähennyslaskuja, laskettaessa. Aiemmissa tutkimuksissa lukujonotaitojen on havaittu ennustavan laskemisen sujuvuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ensimmäisellä luokalla mitatut lukujonotaidot ennustavat yhteen- ja vähennyslaskutaidon sujuvuutta kolmannella luokalla. Lukujonotaidon omavaikutuksen selvittämiseksi tutki-muksessa kontrolloitiin sukupuoli, työmuisti ja prosessointinopeus.
Tämän tutkimuksen aineisto on osa Jyväskylän yliopiston Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus -tutkimushanketta. Aineisto kerättiin Keski-Suomen alueen kouluilta vuosina 2016–2018. Tutkimusjoukkona olivat kaikki ensimmäisen luokan keväänä ja kolmannen luokan keväänä osallistuneet oppilaat. Analyysien jälkeen tähän tutkimukseen valikoitui 180 tutkittavaa, joista poikia oli 88 ja tyttöjä 92. Aineisto analysoitiin käyttäen askeleittain etenevää monimuuttujaista lineaarista regressioanalyysia. Analyysi toteutettiin ensin koko tutkittavien joukolle ja tulosten perusteella erikseen tytöille ja pojille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lukujonotaito selitti 13 % yhteenlaskun sujuvuudesta ja 10 % vähennyslaskun sujuvuudesta. Sukupuolittain tarkasteltuna lukujonotaidot ennustivat eri tavoin yhteen- ja vähennyslaskun sujuvuutta. Lukujonotaidot selittivät yhteenlaskun sujuvuudesta pojilla 15 % ja tytöillä 12 %. Suurin ero sukupuolten välillä oli nähtävillä siinä, miten lukujonotaidot ennustivat vähennyslaskun sujuvuutta. Pojilla lukujonotaidot ennustivat vähennyslaskun sujuvuudesta 12 %, kun taas tytöillä 4 %. Tytöillä lukujonotaitojen lisäksi työmuistilla ja prosessointinopeudella oli tilastollisesti merkitsevä omavaikutus.
Tulokset replikoivat aikaisempia tutkimustuloksia, joissa lukujonon on havaittu ennustavan laskemisen sujuvuutta. Näin ollen opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota lukujonotaitoihin jo ensimmäisellä luokalla, ja tätä tarkoitusta varten tulisi kehittää opettajille suunnattuja menetelmiä lukujonotaitojen arviointiin. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että eri kognitiiviset tekijät saattavat ennustaa eri tavoin tyttöjen ja poikien laskusujuvuutta. Jatkossa tulisi tutkia tarkemmin millaiset tekijät ovat yhteydessä sukupuolten välisiin eroihin matematiikassa.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29739]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lukujonotaitojen yhteys laskusujuvuuteen ja riskiryhmän laskusujuvuuden kehitys peruskoulun 1—3 luokilla : seurantatutkimus
Mälkiä, Tiia; Vihreäsaari, Nea-Leena (2020)Lukujonotaidoilla tarkoitetaan sujuvaa lukujen luettelemisen taitoa ja ne ovat varhainen esitaito laskusujuvuudelle. Laskusujuvuuteen yhteydessä olevien esitaitojen tunnistaminen on tärkeää, sillä laskusujuvuus on ... -
Ensimmäisellä luokalla mitatun nopean sarjallisen nimeämisen yhteys laskusujuvuuteen kolmannella luokalla
Kylmälä, Sara (2019)Nopean sarjallisen nimeämisen taidolla (Rapid Automatized Naming, RAN), eli taidolla nimetä sarjallisesti esitettyjä tuttuja ärsykkeitä, on tutkimusten mukaan voitu ennustaa lapsen tulevaa laskusujuvuutta. Laskusujuvuudella ... -
Ensimmäisellä luokalla mitatun nopean sarjallisen nimeämisen yhteys matematiikan sanallisiin tehtäviin toisella ja kolmannella luokalla
Laiti, Aliisa; Järvinen, Viivi (2020)Matematiikan sanallinen tehtävä on tehtävätyyppi, jonka ratkaisu vaatii numeeristen taitojen lisäksi kielellisiä ja kognitiivisia valmiuksia. Nopea sarjallinen nimeäminen (RAN, Rapid Automatized Naming) tarkoittaa kykyä ... -
"Vielä lisäisin, että oli mukava tehtävä, sai hymyn huulille" : tanssillisten ja kehollisten harjoitusten mahdollisuuksista lukujonotaitojen oppimisen edistämisessä
Oja, Marjo (2020)Tutkimukseni tarkoitus oli kehittää tanssillisten harjoitusten sarja, jonka avulla oppilaiden on mahdollista lisätä matemaattista ymmärrystään kehollisen kokemuksen kautta. Tutkimus on laadullinen design -tutkimus. ... -
Kodin matemaattisen oppimisympäristön yhteys matemaattisten taitojen kehittymiseen ensimmäisellä luokalla
Manninen, Janni; Nuutinen, Taina (2019)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kodin matemaattisen oppimisympäristön yh- teyttä lasten matemaattisten taitojen kehittymiseen ensimmäisen luokan aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin kotona tapahtuva ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.