Klarspråk för en varierande mottagargrupp

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016, ja direktiivin asettamien vaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019. Monelle julkisen sektorin toimijalle on siis ajankohtaista päivittää verkkosivunsa saavutettavammiksi. Tässä tutkielmassa tarkastelen Maahanmuuttoviraston ruotsinkielisen verkkosivuston kielen selkeyttä saavutettavuuden näkökulmasta. Virkakielen selkeyteen kuuluu olennaisesti lukijalähtöisyys. Erityisesti haluan selvittää, millaisia eroja on teksteissä, jotka on kirjoitettu eri vastaanottajaryhmille. Metodina käytin Ruotsin Kielineuvoston selkeän virkakielen testiä (Klarspråkstestet). Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että virkkeiden keskimääräisellä pituudella on selvä yhteys kielen selkeyteen. Eri vastaanottajaryhmille suunnatut tekstit olivat kielellisesti yllättävän samankaltaisia, mikä voi osaltaan johtua siitä, että vaikka vastaanottajien toimiala vaihtelee, on heidän kielitaitonsa useimmiten suunnilleen samalla tasolla, ja heidän perehtyneisyytensä kyseiseen asiaan voi kaikilla ryhmillä vaihdella paljon. Tutkimustulokset herättävät kysymyksiä siitä, onko hyväksyttävää, että viranomaistekstit ovat niin haastavia, että esimerkiksi turvapaikanhakijoita koskevilla sivuilla oletettu vastaanottaja on turvapaikanhakijan edustaja eikä hakija itse.