Hätiköidyt potkut vai ainoa oikea vaihtoehto? : Pori Jazzin toimitusjohtajan irtisanomisen oikeutus mediassa

Vuonna 2018 suomalaisessa mediassa uutisoitiin muutamista tapauksista, joissa tietyt sanat aiheuttivat niin suuren kohun, että niiden perusteella sanoja irtisanottiin työsuhteestaan. Mediahuomiota sai erityisesti Aki Ruotsalan erottaminen Pori Jazzin toimitusjohtajan tehtävästä 6.6. homoseksuaaleja syrjiviksi tulkittujen kommenttien vuoksi. Tapaus herätti julkisuudessa ristiriitaista keskustelua muun muassa soveliaasta kielenkäytöstä ja sananvapauden sekä -vastuun rajoista, minkä vuoksi aihetta on relevanttia tutkia kielitieteellisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Ruotsalan irtisanomista oikeutetaan ja miten sitä kyseenalaistetaan mediassa. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa muun muassa siitä, minkälaiset diskursiiviset käytänteet ovat vallalla homoseksuaalisuudesta puhuttaessa sekä miten kohun aikana suhtauduttiin sananvapauden ja -vastuun rajoihin. Tutkimuksen viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, jonka tarkastelun keskiössä ovat kielenkäyttö, sen kautta rakentuvat merkitykset sekä kielen ja vallan suhteet. Tutkimuksessa hyödynnetään erityisesti Fairclough’n (1997) näkemyksiä kielen tutkimuksesta median kontekstissa. Irtisanomisen oikeuttamista tarkastellaan Van Leeuwenin (2007) luoman legitimoinnin eli kielellisen oikeuttamisen analyysimallin kautta. Legitimointi ja sen vastakohta delegitimointi rakentuvat aina suhteessa diskurssiin, minkä vuoksi tarkastelun kohteena ovat myös aineistossa näkyvät diskurssit. Aineisto koostuu Ruotsalan irtisanomiseen liittyvistä Iltalehden ja Ilta-Sanomien uutisista ja toimittajien kommenteista, jotka on julkaistu kesäkuussa 2018. Aihetta tutkitaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Mitkä ovat ne päädiskurssit, joiden kautta Aki Ruotsalan irtisanomista Pori Jazzin toimitusjohtajan tehtävästä joko legitimoidaan tai delegitimoidaan Ilta-Sanomien ja Iltalehden julkaisuissa? 2) Millaisilla kielellisillä keinoilla Ruotsalan erottamista pääasiassa (de)legitimoidaan näissä diskursseissa? Tuloksien mukaan Ruotsalan irtisanomista legitimoidaan eniten seksuaalisen tasavertaisuuden diskurssin kautta, mutta merkittäviä legitimointidiskursseja ovat myös imagodiskurssi ja sananvastuudiskurssi. Irtisanomista delegitimoidaan pääasiassa mediakriittisen diskurssin kautta, mutta kriittistä näkökulmaa esiintyy myös kohtuullisuusdiskurssissa ja uskonnonvapauden diskurssissa. Delegitimointia esiintyy aineistossa huomattavasti vähemmän kuin legitimointia. Jokaisessa diskurssissa on käytetty lukuisia erilaisia (de)legitimointikeinoja, mutta yleisin keino on moraalinen arviointi. Tutkimustulosten perusteella suhtautuminen Ruotsalan irtisanomiseen riippuu vahvasti siitä, minkälainen ideologia diskurssin taustalla vallitsee. Tutkimus tarjoaa ajankohtaisia näkemyksiä siitä, miksi tietyt diskursiiviset käytänteet olivat vallalla suomalaisessa yhteiskunnassa Ruotsalan kohun aikaan. Tulokset korostavat kriittisen lukutaidon tärkeyttä tekemällä näkyväksi sen, miten media voi vaikuttaa uutisoinnillaan lukijoiden mielipiteisiin. Suomen kielen alalla ei ole aiemmin juuri tutkittu legitimointia, joten tutkimus tuo myös tärkeän lisän tähän tietovajeeseen.