Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys urheilijoilla valmentajien näkökulmasta

Abstract

Pro-gradu tutkielmani aihe on mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys urheilijoilla valmentajien näkökulmasta. Halusin tutkia urheilijoiden mielenterveyden häiriöitä, koska niistä puhuminen on edelleen vaiettu aihe urheilupiireissä, ja usein urheilijoiden mielenterveyden häiriöt nousevat esille vasta urheilu-uran jälkeen. Tutkimustani varten haastattelin neljää eri valmentajaa, joilla on pitkä valmennustausta takanaan. Tutkielmani teoriaosuutta varten luin enimmäkseen vieraskielisiä artikkeleita urheilijoiden mielenterveyden häiriöistä. Käytin tieteellisten artikkeleiden ja tutkimusten hakumenetelminä SportDiscusta ja Google Scholaria sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen aineiston keräsin haastattelemalla jokaista valmentajaa erikseen. Tutkimuksissa käyttämieni lähteiden perusteella masennus on yleisin mielenterveyden häiriö huippu-urheilijoiden keskuudessa. Lisäksi syömishäiriöt ja burnout ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä urheilijoilla. Muita urheilijoilla esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ovat ahdistuksen kokemukset sekä kohonnut itsetuhoisuus- ja itsemurhariski. Urheilijoilla on suurentunut riski sairastua mielenterveyden häiriöihin. Tutkimukseen osallistuneiden valmentajien vastaukset liittyen urheilijoiden mielenterveyden häiriöihin olivat samansuuntaisia verrattuna kirjallisuudesta löytyvään tietoon. Edellä mainitsemieni mielenterveyden häiriöiden lisäksi valmentajat nostivat esiin urheilijoiden perfektionismin. Haastatteluissa valmentajat eivät maininneet mitään urheilijoiden itsetuhoisuudesta ja kohonneesta itsemurhariskistä, jotka taas nousivat esillä lähteiden pohjalta. Urheilijoiden mielenterveyden häiriöiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa paineet menestyä, fanien suuret odotukset, loukkaantumiset ja epäonnistumiset kilpailuissa. Apua mielenterveyden häiriöihin ei kuitenkaan haeta siihen liittyvän stigman ja ymmärryksen puutteen vuoksi. Viime aikoina keskustelu mielenterveyden ongelmista on kuitenkin hieman lisääntynyt myös urheilupiireissä. Esimerkiksi urheilupsykiatrit ovat tulleet osaksi urheiluoppilaitoksia ja ammattilaisjoukkueita kahden viime vuosikymmenen aikana. Lähdekirjallisuuden ja tutkimukseen osallistuneiden valmentajien vastausten perusteella voidaan todeta, että mielenterveyden häiriöitä esiintyy urheilijoilla yhtä paljon kuin ei-urheilijoilla. Läheskään kaikki urheilijoiden mielenterveyden häiriöt eivät tule ilmi, sillä urheilijat eivät yleisesti hae tai ota yhteyttä urheilupsykiatriaa tarjoaviin tahoihin. Urheiluorganisaatioiden tulisi systemaattisesti työskennellä sen eteen, että mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma poistuisi ja urheilijoiden itsetuhoinen käyttäytyminen vähentyisi.

”Mental disorders among athletes” is the subject of my research. I wanted to research athletes’ mental disorders because people who affects in sport world don’t point them out and usually athletes’ mental disorders come up after their careers. I interviewed four coaches, who has a long coaching background. For the theory part of my study I mostly read and used foreign articles about athletes’ mental disorders. I searched scientific articles and literature using SportDiscus and Google Scholar. I interviewed each coach separately for having research materials for my work. Depression is the most common mental disorder among top athletes according to references which I used in my research. Besides eating disorders and burnout are also common among athletes. Other mental disorders among athletes are anxiety feelings and increased risk of self-destruction and suicide. All in all athletes have increased risk to have mental disorders. Coaches who participated in this study pointed out many same mental disorders what I found in literature. In addition to the above mental disorders, coaches also mentioned perfectionism, but they did not mention nothing about athletes increased risk of self-destruction or suicide. Typical reasons for athletes’ mental disorders are result from huge expectations of fans, pressures to succeed, injuries and failures in competitions. Athletes do not look for help for theirs mental disorders because of the negative stigma and lack of understanding. Conversation about athletes’ mental disorders has anyway opened during last decades. For instance sport psychiatrists have become part of studying in sports schools and professional sport teams. According to literature and coaches answers athletes have mental disorders in the same way than non-athletes. Athletes don´t take contact people who offer sport psychiatry and that is the reason why all athletes mental disorders do not come out. Sport organizations should systematically strive that the negative stigma around mental disorders would disappear and athletes’ self-harm behaviour would decrease.