Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSulkunen, Sari
dc.contributor.advisorHonko, Mari
dc.contributor.authorKellosaari, Saara
dc.date.accessioned2019-05-15T07:04:41Z
dc.date.available2019-05-15T07:04:41Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63946
dc.description.abstractTutkimukseni tavoitteena on selvittää reaaliaineiden opettajien käsityksiä tekstitaidoista, niiden roolista reaaliaineiden opetuksessa sekä opettajista itsestään tekstitaitojen opettajina. Opettajien käsityksiä itsestään tekstitaitojen opettajina tarkastelen valmiuksien, kokemusten ja haasteiden sekä tarvittavan tuen ja yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostaa sosiokulttuurinen viitekehys sekä siihen liittyen monilukutaito ja sen alakäsitteistä yleiset tekstitaidot ja tiedonalojen tekstitaidot. Opetussuunnitelma (POPS2014) toimii perustana koulukontekstille. Monilukutaidon ohella tutkimukseni teoreettisena taustana on käsitysten tutkimus, joka toimii taustateoriana opettajien käsitysten ja pystyvyyskäsitysten tutkimukselle. Pystyvyyskäsityksien on voitu osoittaa ennustavan vahvasti yksilön suhtautumista tiettyyn tehtävään ja sen vaatimaan työmäärään (Bandura 1977). Opettajien käsityksiä tutkimalla voidaankin saada kiinnostavia näkökulmia tekstitaitojen opettamiseen. Lukemisen ja kirjoittamisen tutkimuskentällä on yleisesti siirrytty lähemmäksi sosiaalista näkökulmaa, joka korostaa tekstitaitojen sosiaalista ja yhteisöllistä luonnetta (Luukka 2009: 15). Koska tekstien kanssa ajatellaan toimittavan aina jonkin tietyn tarkoituksen vuoksi, lukeminen ja kirjoittaminen vaativat monenlaisia, tilannesidonnaisia tekstitaitoja (Barton 1994: 36–37). Kressin (2003) mukaan tekstejä ovat perinteisen kirjoituksen ohella niin kuvat, värit, liikkeet kuin merkitkin. Koska tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää yhä monipuolisempia tekstitaitoja, myös koulumaailman tulee pysyä kehityksessä mukana (Luukka 2004b: 114–117). Opetussuunnitelmassa (POPS2014) monilukutaidolla tarkoitetaan taitoa sekä tulkita, tuottaa että arvottaa erilaisia, laaja-alaisesti käsitettyjä tekstejä. Monilukutaito on yhtenä oppiainerajat ylittävistä laaja-alaisista oppimisalueista. mts. 20–22.) Tutkimusaineisto muodostuu kolmen yläkoulussa opettavan reaaliaineen opettajan haastattelusta. Opettajista kaksi opettaa uskontoa ja yksi biologiaa ja maantietoa. Haastattelin opettajia puolistrukturoidulla eli teemahaastattelulla. Litteroin haastattelut ja perehdyin haastattelujen sisältöön, minkä jälkeen kokosin haastatteluaineiston Excel-taulukkoon. Analysoin haastatteluaineiston laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Tuomen ja Sarajärven (2018: 113–133) analyysimalleja. Analysoin aineiston sisältölähtöisesti, mutta liitin havaintoihini myös teoriataustaa sekä käsitysten tutkimuksesta, monilukutaidosta että opetussuunnitelman perusteista. Tulosten mukaan opettajien käsitykset tekstitaidoista vaihtelivat suppeahkosta käsityksestä laajempaan, mutta kuitenkin painettujen ja kirjoitettujen tekstien roolia painottaen; tuotettujen tekstien osalta korostui myös oikeakielisyyden merkitys. Käsitykset tekstitaitojen opetuksen roolista reaaliaineiden opetuksessa puolestaan perustuivat oppikirjan ja muiden koulumaailman tekstien keskeisen asemaan, joskin osa opettajista kertoi hyödyntävänsä myös autenttisempaa materiaalia. Tiedonalan tekstien ja tekstitaitojen merkitystä pidettiin pääosin tärkeänä. Näkemykset tekstitaitojen opettamisen vastuusta taas vaihtelivat äidinkielen opettajan päävastuusta kaikkien aineenopettajien samanlaiseen opetusvastuuseen, mutta tiedonalan tekstitaitojen opettamisen päävastuun nähtiin kuuluvan pääosin aineenopettajille. Käsityksiin itsestä tekstitaitojen opettajana näytti vaikuttaneen sekä opetuskokemus, oppilaantuntemus että asenne. Aiemmat hyvät kokemukset olivat antaneet paitsi itsevarmuutta opettamiseen, myös rohkeutta muokata entisiä ja kokeilla uusia opetusmateriaaleja ja -käytänteitä. Käsitykset tekstitaitojen opetusvastuusta saati opettajista itsestään tekstitaitojen opettajina eivät olleet täysin selkeitä ja yksiselitteisiä, vaan sisälsivät myös hienoista rajankäyntiä ja ristiriitaisuksia. Tuloksista voi päätellä reaaliaineiden opettajien tarvitsevan lisäkoulutusta tekstitaitojen opettamiseen, jotta tiedonalakohtaisia tekstitaitoja ymmärrettäisiin opettaa tietoisemmin.fi
dc.format.extent88
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherpystyvyyskäsitykset
dc.titleReaaliaineiden opettajat tekstitaitojen opettajina
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201905152589
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysotekstitaito
dc.subject.ysomonilukutaito
dc.subject.ysoreaaliaineet
dc.subject.ysokäsitykset
dc.subject.ysoaineenopettajat
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot