Reaaliaineiden opettajat tekstitaitojen opettajina
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää reaaliaineiden opettajien käsityksiä tekstitaidoista, niiden roolista reaaliaineiden opetuksessa sekä opettajista itsestään tekstitaitojen opettajina. Opettajien käsityksiä itsestään tekstitaitojen opettajina tarkastelen valmiuksien, kokemusten ja haasteiden sekä tarvittavan tuen ja yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostaa sosiokulttuurinen viitekehys sekä siihen liittyen monilukutaito ja sen alakäsitteistä yleiset tekstitaidot ja tiedonalojen tekstitaidot. Opetussuunnitelma (POPS2014) toimii perustana koulukontekstille. Monilukutaidon ohella tutkimukseni teoreettisena taustana on käsitysten tutkimus, joka toimii taustateoriana opettajien käsitysten ja pystyvyyskäsitysten tutkimukselle. Pystyvyyskäsityksien on voitu osoittaa ennustavan vahvasti yksilön suhtautumista tiettyyn tehtävään ja sen vaatimaan työmäärään (Bandura 1977). Opettajien käsityksiä tutkimalla voidaankin saada kiinnostavia näkökulmia tekstitaitojen opettamiseen.
Lukemisen ja kirjoittamisen tutkimuskentällä on yleisesti siirrytty lähemmäksi sosiaalista näkökulmaa, joka korostaa tekstitaitojen sosiaalista ja yhteisöllistä luonnetta (Luukka 2009: 15). Koska tekstien kanssa ajatellaan toimittavan aina jonkin tietyn tarkoituksen vuoksi, lukeminen ja kirjoittaminen vaativat monenlaisia, tilannesidonnaisia tekstitaitoja (Barton 1994: 36–37). Kressin (2003) mukaan tekstejä ovat perinteisen kirjoituksen ohella niin kuvat, värit, liikkeet kuin merkitkin. Koska tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää yhä monipuolisempia tekstitaitoja, myös koulumaailman tulee pysyä kehityksessä mukana (Luukka 2004b: 114–117). Opetussuunnitelmassa (POPS2014) monilukutaidolla tarkoitetaan taitoa sekä tulkita, tuottaa että arvottaa erilaisia, laaja-alaisesti käsitettyjä tekstejä. Monilukutaito on yhtenä oppiainerajat ylittävistä laaja-alaisista oppimisalueista. mts. 20–22.)
Tutkimusaineisto muodostuu kolmen yläkoulussa opettavan reaaliaineen opettajan haastattelusta. Opettajista kaksi opettaa uskontoa ja yksi biologiaa ja maantietoa. Haastattelin opettajia puolistrukturoidulla eli teemahaastattelulla. Litteroin haastattelut ja perehdyin haastattelujen sisältöön, minkä jälkeen kokosin haastatteluaineiston Excel-taulukkoon. Analysoin haastatteluaineiston laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Tuomen ja Sarajärven (2018: 113–133) analyysimalleja. Analysoin aineiston sisältölähtöisesti, mutta liitin havaintoihini myös teoriataustaa sekä käsitysten tutkimuksesta, monilukutaidosta että opetussuunnitelman perusteista.
Tulosten mukaan opettajien käsitykset tekstitaidoista vaihtelivat suppeahkosta käsityksestä laajempaan, mutta kuitenkin painettujen ja kirjoitettujen tekstien roolia painottaen; tuotettujen tekstien osalta korostui myös oikeakielisyyden merkitys. Käsitykset tekstitaitojen opetuksen roolista reaaliaineiden opetuksessa puolestaan perustuivat oppikirjan ja muiden koulumaailman tekstien keskeisen asemaan, joskin osa opettajista kertoi hyödyntävänsä myös autenttisempaa materiaalia. Tiedonalan tekstien ja tekstitaitojen merkitystä pidettiin pääosin tärkeänä. Näkemykset tekstitaitojen opettamisen vastuusta taas vaihtelivat äidinkielen opettajan päävastuusta kaikkien aineenopettajien samanlaiseen opetusvastuuseen, mutta tiedonalan tekstitaitojen opettamisen päävastuun nähtiin kuuluvan pääosin aineenopettajille. Käsityksiin itsestä tekstitaitojen opettajana näytti vaikuttaneen sekä opetuskokemus, oppilaantuntemus että asenne. Aiemmat hyvät kokemukset olivat antaneet paitsi itsevarmuutta opettamiseen, myös rohkeutta muokata entisiä ja kokeilla uusia opetusmateriaaleja ja -käytänteitä. Käsitykset tekstitaitojen opetusvastuusta saati opettajista itsestään tekstitaitojen opettajina eivät olleet täysin selkeitä ja yksiselitteisiä, vaan sisälsivät myös hienoista rajankäyntiä ja ristiriitaisuksia. Tuloksista voi päätellä reaaliaineiden opettajien tarvitsevan lisäkoulutusta tekstitaitojen opettamiseen, jotta tiedonalakohtaisia tekstitaitoja ymmärrettäisiin opettaa tietoisemmin.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tekstitaidot reaaliaineissa : opettajien käsityksiä reaaliaineiden opetuksen tekstikäytänteistä, oppilaiden tekstitaidoista ja tekstitaitojen opettamisesta
Kulmala, Maria (2013)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yläkoulun reaaliaineiden opetuksen tekstikäytänteitä ja opettajien käsityksiä tekstitaitojen opettamisesta ja oppilaiden tekstitaidoista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa ... -
Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa : historian esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta
Paldanius, Hilkka (Kotikielen seura, 2020)Hilkka Paldaniuksen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin lauantaina 5. syyskuuta 2020 Jyväskylän ylipistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori ... -
Opettajien käsityksiä lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä omasta opetuksestaan monilukutaidon viitekehyksessä
Kehus, Henna (2016)Maisterintutkielmassa tarkastellaan opettajien käsityksiä lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä opetuksestaan monilukutaidon viitekehyksessä. Tarkoituksena on selvittää, millaisia lukemiskäsityksiä opettajilla on. ... -
Opettajien näkemyksiä opetus-oppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä eri koulutusasteilla
Mäkelä, Tiina; Kankaanranta, Marja; Yada, Takumi; Hyöky, Elma (Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2024)Uudenlaisten ja perinteisten opetuksessa käytettävien menetelmien, välineiden ja tilojen vaikutuksesta sekä opettamiseen ja oppimiseen että hyvinvointiin käydään runsaasti keskustelua. Oppimisympäristöjen suunnitteluun ... -
Eriyttäminen fysiikan opetuksessa : tapaustutkimus erään yläkoulun opettajien näkemyksistä ja toiminnasta
Kontkanen, Katariina (2020)Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin viittä aineenopettajaa fysiikan opetuksen eriyttämisestä yläkoulussa. Lisäksi tutkimuksessa havainnoitiin yhden haastatteluun osallistuneen opettajan oppitunteja ...