Keski-Suomen lapsiohjelma : lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan
Pulkkinen, L., & Fadjukoff, P. (2018). Keski-Suomen lapsiohjelma : lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Haukkalan säätiö. https://haukkalansaatio.com/lapsiohjelma2018/
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
© Tekijät ja julkaisija, 2018.
Keski-Suomen lapsiohjelman kehittäminen alkoi Lapsifoorumista 2016, jossa todettiin, että
maakunnalliselle lapsistrategialle on tarvetta. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin, että KeskiSuomi tullaan tuntemaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana. Haukkalan säätiö otti tehtäväkseen lapsistrategian laatimisen maakunnan kokonaisstrategiaan sisältyvänä lapsiohjelmana. Työtä edisti samanaikainen Sipilän hallituksen kärkihanke Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE) ja sen maakunnallinen toteutus (KSLAPE), jonka osaksi lapsiohjelman laatiminen sisällytettiin pyrkimyksenä edistää erityisesti LAPEn yhtä kehittämiskokonaisuutta: toimintakulttuurin muutosta lapsen oikeuksia ja
tietoperusteisuutta vahvistavaksi.
Keski-Suomen liitto on tukenut lapsiohjelman valmistelua, joka on edennyt tiiviissä yhteistyössä muiden LAPE-hankkeessa toimivien henkilöiden, kuntien, järjestöjen ja monien
muiden tahojen kanssa. Haukkalan säätiö toteutti kampanjan”101 lapsitekoa”, jonka tarkoituksena oli nostaa esiin ja juurruttaa lapsiystävällisiä hyviä käytäntöjä ja saattaa lasten hyvinvointi koko maakuntaa yhdistäväksi asiaksi. KSLAPE-ohjausryhmä ja Keski-Suomen
maakuntahallitus hyväksyivät 2017 lapsiohjelman ”Lapsiystävällinen Keski-Suomi: KeskiSuomi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakunnaksi”. Myös media on tuonut lapsiohjelmatyötä näkyvästi esiin.
Lapsiohjelman laajaa tavoitetta on täsmennetty tehtäviksi, joista ensimmäinen koskee
lasten (alle 18-vuotiaiden) hyvinvoinnin paranemista vuodesta 2019 vuoteen 2025 sekä lapsen itsensä kokemana että muiden havaitsemana. Lapsi on kokonaisuus, mutta hänen hyvinvointiaan voidaan arvioida, ja hyvinvointi-indikaattoreita koota eri näkökulmista, jotka liittyvät lapsen fyysiseen, sosiaaliseen, emotionaaliseen, esteettiseen, kognitiiviseen, eettiseen
ja henkiseen kehitykseen. Lapsen hyvinvoinnilla kullakin kehityksen osa-alueella on edellytyksensä, joita lapsiohjelmassa analysoidaan (1) lapsen oman toiminnan, (2) merkittävien
ihmissuhteiden ja (3) kasvuympäristön kannalta. Kasvuympäristön ytimessä ovat aineelliset
tekijät ja niiden tuottaminen työn avulla. Kasvuympäristöä luonnehtii monikerroksinen lapsiystävällisyys, joka muodostuu lapsivaikutukset huomioon ottavasta päätöksenteosta maakunnallisella ja kunnallisella tasolla, perheystävällisistä työpaikoista, asiakaslähtöisistä palveluista ja yhteisöjen lapsiystävällisestä ilmapiiristä.
Lapsi kohtaa hyvinvointinsa edellytykset elinpiireissään, joita ovat koti, varhaiskasvatus,
koulu, leikki ja virkistystoiminta, perheen ulkopuoliset läheissuhteet, palvelut ja yhteiskunnallis-kulttuuriset olosuhteet. Pyrittäessä lisäämään lasten hyvinvointia on valittava (1) ne lasten
hyvinvointi-indikaattorit, joissa muutosta toivotaan, (2) ne strategiat, joilla hyvinvoinnin edellytyksiä pyritään parantamaan ja (3) ne lapsen elinpiirit, joissa muutosta yritetään saada aikaan. Vanhemmuudella on lasten hyvinvoinnin eri puoliin suurin vaikutus. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, joiden perheissä taloudellinen asema on heikko, sekä lapsiin
suoraan että vanhempien voimavarojen kautta välittyvinä vaikutuksina. Siksi lapsiköyhyyden
vähentäminen yhteiskunnallisin toimin on lasten hyvinvointia edistävää.
...
Julkaisija
Haukkalan säätiöISBN
978-952-69149-0-9Asiasanat
Alkuperäislähde
https://haukkalansaatio.com/lapsiohjelma2018/Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/28939478
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Erityistä tukea saavien lasten näkemyksiä mielen hyvinvoinnista ja lasten kehittelemät digitaaliset ratkaisut sen tukena
Nygård, Eija (2019)Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää erityistä tukea saavien lasten näkemyksiä mielen hyvinvoinnista. Miten lapset ymmärsivät mielen ja mielen hyvinvoinnin käsitteen? Millaiset asiat lapset kokivat mielen hyvinvointia ... -
Ja mitä he vapaa-ajallaan tekevät? : tutkimus lasten hyvinvoinnista Muuramessa
Haapamäki, Jussi (2010) -
Esihenkilöiden käsityksiä Lapset puheeksi -menetelmän implementoinnista Keski-Suomen hyvinvointialueella
Lehtoranta, Sini (2024)Tarkastelin tässä tutkimuksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten terveydenhuollon esihenkilöiden käsityksiä Lapset puheeksi -menetelmästä ja kyseisen menetelmän juurruttamisesta käytänteisiin. Lasten ja ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.