Liikunnanopettajien näkemyksiä seka- ja erillisryhmien opettamisesta sekä kaksijakoisesta sukupuolikäsityksestä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläkoulun liikunnanopettajien näkemyksiä ja ajatuksia seka- ja erillisryhmien opettamisesta sekä kaksijakoisesta sukupuolikäsityksestä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella maaliskuun 2018 aikana LIITO ry:n jäsenrekisterin kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 87 yläkoulun liikunnanopettajaa, joista 58 oli naisia, 27 miehiä, 1 muu ja 1 ei halunnut sanoa sukupuoltaan. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisella luokittelulla että määrällisillä menetelmillä: ristiintaulukoinnilla, khiin- neliötestillä, t-testillä ja Mann-Whitney’n U-testillä. Suurin osa opettajista piti tyttöjen ja poikien erillisiä opetusryhmiä parhaana vaihtoehtona yläkoulun liikuntaan. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että sekaryhmätunnit menevät jommankumman sukupuolen ehdoilla. Naiset olivat miehiä useammin sitä mieltä, ja näkemysero oli tilastollisesti merkitsevä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että tytöt saavat tyttöryhmässä enemmän toistoja ja opettajan huomiota kuin sekaryhmässä. Opettajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että tyttöjen on parempi olla tyttöryhmissä. Suurin osa opettajista kuitenkin ajatteli, että suurimmat erot oppilaiden välillä löytyvät ennemmin yksilöiden väliltä kuin sukupuolten väliltä. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että ei vahvista sukupuolirooleja ja kaksijakoisuutta omalla opetuksellaan. Ilmiössä on siis ristiriitaisuutta. Ryhmien jakamiseen tulleista ehdotuksista yksi tuli muita useammin esiin: kahden opettajan (miehen ja naisen) ryhmien yhdistämä iso ryhmä, jota jaetaan erilaisista syistä erilaisiin pienryhmiin. Eri vastaajat kutsuivat tätä toteutusta yhteis-, samanaikais- tai rinnakkaisopetukseksi tai - opettajuudeksi. Sekaryhmää eniten opettaneet olivat eniten erillisryhmää opettaneita useammin sukupuolettoman liikunnanopetuksen kannalla. Puolet vastaajista oli törmännyt sukupuoliristiriitaan oppilaidensa joukossa niin, että asia oli tullut opettajalle ilmi. Suurin osa vastaajista koki, että koululiikunnan maailma ei ole maskuliininen, ja urheilumaailman koki maskuliiniseksi noin puolet vastaajista. Suurin osa opettajista oli täysin eri mieltä siitä, että olisi olemassa lajeja, liikuntamuotoja ja tuntisisältöjä, jotka eivät sovellu kaikille sukupuolille. Opettajien näkemykset ja niiden perustelut täsmäsivät paljolti taustakirjallisuuden kanssa, joten tutkimustulokset tukevat aiempia tutkimuksia. Erillis- ja sekaryhmissä opettaminen näyttää olevan perusteltua, mutta joustava yhteisopettajuus, joka mahdollistaa ryhmien muodostamisen eri tavoin, vaikuttaisi olevan moneen tilanteeseen sopivin vaihtoehto.

The aim of this study was to find out PE teachers’ views about coeducational groups, single- gender groups and gender binarism in Physical Education. Data was collected with electric questionnaire during March 2018. There were 87 PE teachers from upper comprehensive school that answered the questionnaire. 58 of them were women, 27 men, 1 other and 1 did not want to tell the gender. Data was analyzed by qualitative and quantitative methods: classification, Chi-square test and cross tabulation, t-test and Mann-Whitney U-test.

Most of the teachers preferred single-gender groups when it comes to the upper comprehensive schools physical education. Half of the teachers claimed that coeducational PE classes are ruled by boys, and there was a significant difference between genders’ views. Most of the teachers preferred single-gender groups for girls since they seem to get more repetitions and teachers attention in that group type. Most of the teachers suggested that the biggest differences among pupils can be found between individuals rather than genders. Most of the teachers submitted that they are not reinforcing gender roles and gender binarism by their teaching. There seems to be discrepancy in this phenomenon. Proposals concerning group making included one common suggestion: one big group which is split by two teachers by different argument, for example gender, pupils’ interest or skill levels. Half of the teachers have been noticed gender identity discrepancy among their pupils. Most of the teachers found physical education non-masculine and half of the teachers found sport masculine. Most of the teachers suggested that there is a problem in phrases “women push-up” and “men push-up”. Women agreed more often than men. Most of the teachers submitted that there are no sport or class content which are not suitable for every gender. Teachers’ views and their arguments were similar to the previous studies in this field.