Luku- ja laskusujuvuuden sekä sukupuolen yhteys taitokohtaiseen oppijaminäkuvaan

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten lukusujuvuus ja laskusujuvuus on yhteydessä taitokohtaiseen oppijaminäkuvaan lukijana ja laskijana ja miten yhteys kehittyy 1.-3. luokalla. Lisäksi selvitetään onko sukupuoli yhteydessä taitokohtaiseen oppijaminäkuvaan lukijana ja laskijana. Tutkimukseni aineisto on osa Jyväskylän yliopiston FLARE-tutkimushanketta, jossa seurattiin lasten luku- ja laskusujuvuuden kehitystä alakoulussa. Aineiston tutkimusjoukko koostui noin 200 oppilaasta. Pitkittäistutkimus on toteutettu viitenä mittapisteenä yksilö- ja ryhmätestauksina oppilaiden ollessa 1.-3. luokalla, joista tässä tutkimuksessa hyödynnetään enimmäistä, kolmatta ja viidettä mittapistettä. Aineistoa analysoitiin tarkastelemalla korrelaatioita sekä General Linear Lodel -analyysilla. Lukusujuvuus on voimistuen yhteydessä lukijaminäkuvaan ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Vastaavasti laskusujuvuus oli yhteydessä laskijaminäkuvaan huomattavasti enemmän toisella ja kolmannella luokalla kuin ensimmäisellä luokalla. Taitokohtaisen oppijaminäkuvan huomattiin olevan selkeämmin yhteydessä sitä vastaavaan taitoon, vaikka heikko yhteys lukusujuvuuden ja laskijaminäkuvan sekä laskusujuvuuden ja lukijaminäkuvan välillä vuosiluokkien edetessä havaitaankin. Kolmannella luokalla pojat näkivät itsensä laskijoina tyttöjä myönteisemmin. Tuloksista voidaan päätellä, että taitokohtainen oppijaminäkuva lukijana ja laskijana realisoituu taitoa vastaavaksi vuosiluokkien edetessä, jolloin oppimiskokemukset alkanevat vaikuttaa siihen. Taitokohtaista oppijaminäkuvaa on kouluissa tuettava taidon kanssa samanaikaisesti, sillä yhteys nähdään vastavuoroisena. Tuloksissa näyttäytyneiden sukupuolierojen vuoksi kouluissa on tarpeen tarkastella yhdenvertaisuutta tyttöjen ja poikien välillä.